Tässäpä joitakin kuvia. Sekalaisempaa
satoa vuosien varrelta.
Lisäksi otan vastaan toiveita. Varastossa
lienee tuhansia kuvia mökkiseudulta. Valtaosa tietenkin
mitäänsanomattomia "yleisölle", mutta voi siellä
piilossa olla helmiäkin. Eli toiveita voi esittää kohteista.
Jos ei arkistosta löydy, kuka tietää, vaikka käväisisin
näppäämässä sieltä kuvan!
Laavulla on ollut käyttöä. Tässä metsän keskellä valmistettu
tyypillinen välipala.
Helmikuinen aamu 2010. Kymmenen aikaan aurinko jo noussut.
Matalalla se vielä paistaa, mutta valon lisääntyminen
piristää kummasti.
Pääsiäinen 2010. Kilpailut on aloitettu. Arpajaispalkintoja
reki pullollaan.
Piekkolanvaaran lähde. Hieman on mennyt mutaiseksi ja
sammal peittää pinnan.
Tiina, Jani ja Aino. Pieskän jyrkällä polulla on syytä
välillä huokaista.
Joskus näinkin. Hillaa on jo mukavasti ämpärin pohjalla,
mutta mättäät muuttuvat aina vain mielenkiintoisemmiksi.
Mikä on lopputulos? Leikkaava kottikärry vai kärräävä
ruohonleikkuri? Väri lienee kuitenkin punainen.
Yksi ammuttu laukaus syksyllä 2010. Ja äijä tyytyväinen.
Koutusjokisuun veneenlaskupaikka. Kaislikot jo jäässä.
Joulukuu 2010. Risujen polttoa laavulla. Savut näkyivät
kai kauemmaksikin.
Vetten päällä on kävelty, mutta ei tämä liity Isoon Kirjaan
mitenkään. Kyllä siinä on meikäläisen saappaan jäljet.
Jänikset ovat olleet kiitollisia kaatamistani haavoista.
Kuivavat muuten aika näpsäkästi tällä tavalla kuorittuina.
Jaakosta saattaa tulla vaikka minkälainen metsämies.
On joskus nuo aiheet hakusessa. Tässä sammakon kutua
tievarsiojassa.
Erityisen mieluisa saalis.
Pohjanlepakko oli eksynyt kämppään.
Kalaa voi palvata fileinäkin. Siistiä hommaa, kun nostaa
leivinpaperin päällä savustuneet palaset pöytään.
Vuosittaiseen puuhuoltoon kuuluu muutaman kuution pilkkeet...
... ja uusien pinojen teko metsään.
Kuusensuopursuruoste vaivaa kuusia useina vuosina. Nuo
keltaiset neulaset putoavat myöhemmin ja sen kyllä huomaa
joulukuusta hakiessa.
Kuuraisia puita Palkimensaaressa.
Erään onkireissun paras (=ainoa) saalis, kuva Pikkusaaresta.
Joskus sumu pääsee yllättämään. Tuollaisessa tyvenessä
kelissä sumun keskeltä on aika hankala suunnistaa kotirantaan
ilman apuvälineitä.
Hienoja syksyisiä hetkiä taukotulilla vaarassa.
Joskus muikku ui hyvin verkkoihin.
Pakkasten jälkeen lämpöaalto laajentaa jäät. Joskus haitaksi
asti.
Uusromanttinen idyllikuva mökkirannasta.
Google Earth-kuvia:
1.
Taustaa 
