Tarranlinna






Viime käyntejä ja muita juttuja Pitkäperjantai, 3.4.2026 Aamulla kovimmat pakkaset pitkiin aikoihin. Meilläkin taisi olla noin -7 asteen lukemia. Tuollaisia kelejä oltaisiin toivottu mökkiviikolle, mutta näin tällä kertaa. Aikanaan, ennen kuin Tiina oli edes koulussa, pidimme hiihtolomaa huhtikuun kolmannella viikolla. Oli mahtavat hanget. Yöpakkasia vielä reilustikin. Ovatko ajat ja säät muuttuneet? Tässä nyt sitten ollaan ja odotellaan Ailia ja porukoita. Ainolla oli vielä pienet viimeistelyt yläkerrassa. Päivällä syötiin kuhaa ja vihanneksia, jotta jaksettaisiin odotella. Odotus päättyi kolmen jälkeen. Alkuun normaalit ujostelut. Mutta totuin sitten kuitenkin aika nopsaan vallitsevaan tilanteeseen. Syötiin hiukan myöhemmin ja päälle kahvit. Vieraat lähtivät vielä ulkoilemaan. On ollut lämmin päivä. Aurinkoinen. Lumi on sulanut pihalla kovastikin. Lumikasojen reunustoilla kunnon vesilammikot. Nyt olisi ikäänkuin kevät tulossa ihan tosissaan. Kiirastorstai, 2.4.2026 Aprillipäivä ohi. Eipä tullut ketään höynäytettyä. Eikä kukaan naruttanut minua. Kai?? Mistäs sen tietäisi? Oliko Trumpin aamuyöksi suunniteltu tiedotustilaisuus aprillipila, kun asiasta ei päivän mittaan ole uutisoitu ollenkaan? No, pilailijahan se taitaa olla joka päivä. Tämän päivän ohjelmassa hieman siivousta. Minun osuuteni oli pääosin imurointia. Ensin yläkerta ja sitten alakerta. Ei ollut mitään hoppua, mutta silti meinasi tulla hiki. Siirtelin niitä huonekalujakin, jotta sain imuroitua alta ja takaa paremmin. Aamupäivä siinä melkein menikin. Rauhalliseen tahtiin. Välillä takapihalla tuulettumassa. Keskipäivän seutuvilla syötiin. Olin jo aamusella kaivanut pakkasesta yhden sopivan kokoisen keitoksen. Helppo ruoka, kun piti vain lämmittää. Ja syödä. Alkuiltapäivästä Joku tallenne pyörimään. Yksi sarja osoittaitui niin tutuksi, jo pariinkin kertaan katsotuksi, että poistin kaikki tallentuneen jaksot. 7 kappaletta. Kun lauantaina tultiin mökiltä, oli yksittäisiä tallenteita 59 kappaletta. Ja päivittäin tulee lisää. Nyt tilanne on selkeä, kun olen saanut valtaosan poistettuä. Mielenkiintoiset on katsottu. Jäljellä on 3 elokuvaa. Tuleeko edes katsottua? Kolmen aikaan kävin viemässä roskat ja hain postin. On pidellyt poutaa ja aurinko on paistanut. Pihalla murskeet ovat kuivuneet ja odottavat harjakonetta. Käytin tilaisuutta hyväkseni ja lakaisin 10 litran ämpärillisen mursketta talteen. Ensi talveksi on taas varastossa hieman mursketta tähän lähelle, jos liukkaus sitä vaatii. Tuo 10 litran sanko täyttyi noin 1,5 neliömetrin alueelta. Eli kyllä tuossa pihatiellä ja parkkipaikalla on eräskin ämpärillinen mursketta! Satoja. Keskiviikko, 1.4.2026 Se on jännää tuolla mökillä tämän ihon kanssa. Vaikka et koskisi yhteenkään havupuuklapiin, etkä tekisi muutenkaan mitään puuhommia, alkaa iho siellä ottamaan herneitä nenäänsä. Naamassa on muutamia paikkoja, joihin kutina pesiytyy ja alkaa punoitus. Kaikkein arin paikka on huulet. Ja huulissa nimenomaisesti reuna-alueet. Hirmuinen kutina joka sitten pikkku hiljaa muuttu kirvelyksi. Ja huulet alkavat rohtumaan. Kun oltiin viikko mökillä ja tuli sitä mäntyä sahailtua, olivat reaktiot voimakkaampia. Etenkin noiden huulten osalta. Muutamia halkeimia on tullut ja nahka lähtee paikoin. Tänään ollaan jo hieman taantumavaiheessa. Siis oireet helpottamassa. Voi olla, että pääsiäisenä tilanne on jo aika hyvä. Puunteossa pitäisi pitää kunnon hengityssuojainta, mutta se on kyllä todella hankalaa. Mieluummin kärsii puunteossa ja viikon sen jälkeen noista vaivoista. Yksi hyvä asia oman kehon kannalta viime viikon mökkeilystä seurasi. Paino on taas hieman pudonnut. Lauantaina punnitsin mökiltä palattuamme "uuden elämänvaiheen" pienimmän lukeman. Eilinen punnitus oli vieläkin parempi. Alkaako tästä paino jälleen hieman putoamaan, vai onko kyseessä vain tilapäinen notkahdus? Suunnitelmissa tänään käydä pääsiäisostoksilla. Huomiselle tai perjantaiaamulle voi harkita paikkauksia, jos sellaiseen on tarvetta. Iltapäivän puolella lähdin Prisman suuntaan. Matkan varren apteekin pihalla oli niin paljon autoja, etten jäänyt siihen asioimaan. Apteekkikäynti kun ei ollut päivän päälle. Eli Prismaan. Olin tehnyt tarvittavista ostoksista listan. Ja merkinnyt listaan sen, otanko kamppeet Prismasta vai Cittarista. Yllätyin, kun en Prismasta löytänyt kahta juttua. Välillä kotosalle. Tavarat paikoilleen. Listasta yliviivasin jo hankitut. Sitten kauppakeskukseen. Ensin siellä apteekkiin. Kahta pillerilaatua kassiin. Sitten Cittariin. Sieltä loput listani tuotteista. Tuli päivän toinen yllätys, kun tarpeet, joita en Prismasta saanut, löytyivät nyt Cittarista! Kaikissa tärkeissä elintarvikkeissa (kummastakin kaupasta) oli riittävän pitkät päiväykset. Pääsiäisen jälkeisen viikonlopun yli monissa. Reissujen jälkeen kahvit. Lähes ansaitut! Iltapäivällä leppoisaa oleskelua. Joku tallenne ollaan katsottu. Olen myös poistanut aika monta tallennetta. Yksi poliisisarja ei vastannut odotuksia. Pari muuta sarjaa on esittänyt liian tuttuja uusintoja. Yksi sarja osoittaitui hölmöksi. Viime viikolla syntynyt ruuhka on helpottanut. Turha niitä on säilyttää, jos ei aio katsoa. Ja parempaakin on tietenkin tarjolla. Tiistai, 31.3.2026 Varastoon oli siunaantunut pulloja ja tölkkejä. Suomalaisia ja ruotsalaisia. Tein eilen lyhyen työrupeaman niiden parissa ja tarkistin, ettei pusseihin ole mennyt kahden maan tavaraa. Yhdessä pussukassa oli puolenkymmentä purkkia sekaisin. Laitoin purkit kohdilleen. Päätin tänään käydä toimittamassa kaikki pois. Ennen kymmentä otin varastosta suomalaiset pullot ja purkit. Kaksi kassillista. Mutta keveitä, kun lasisia ei ollut ollenkaan. Alumiinisia oli kolme purkkia. Loput muovisia vissy-pulloja. Vein ne Lidlin automaattiin. Otin takaisintulomatkalle savustettua kirjolohta. Lämmin- ja kylmäsavuversioina. Kymmenen jälkeen lähdin sitten viemään ruotsalaista lastia Haaparannalle. Kun olin ajanut 300 metriä, piti kääntyä takaisin. Ja käydä ottamassa ne pussukat kyydille! Ajelin Ica Maxiin. Joukossa oli muuan lasipullo. Pääosin kuitenkin alumiinipurkkeja. Lasipullot taisivat kaikki olla erilaisten jouluoluiden suojakuoria. Ne eivät kelvanneet ja onneksi vieressä oli värilasille tarkoitettu roskis. Alumiiniset kelpasivat automaattiin. Kaupan puolelta ostin niitä tuttuja ICA-juttuja. Ajoin sitten kohti Systeemin parkkia. Kello oli hiukan vaille 10 paikallista aikaa. Ihmettelin, kun ovi jo kävi ja ihmisiä lappoi sisälle. Eihän Systeemin pitänyt aueta kuin vasta muutaman minuutin kuluttua. Oliko Pääsiäisestä johtuen poikkeukselliset aukioloajat? Ajoin auton parkkiruutuun ja otin kassin. Ja käppäilin ovelle. Eihän se auennut. Olin katsonut naapurikaupan asiakasliikennettä. Karkkikaupassa kulki jo porukkaa. No, aukesivat ne ovet pian menokohteeseenkin ja sain asiani hoidettua. Tiistai menossa ja olen saanut hoidettua pois päiväjärjestyksestä monta asiaa. Ennen pääsiäistä tehtäviä. Ei sitä nykyisin jaksa kulkea koko päivää kaupoissa. Muutama kohde päivässä piisaa. Vielä on hoidettava jonkun verran ruokaostoksia, mutta loppujen lopuksi aika vähän. Uutta siltaa ylittäessäni oli siinä nosturiauto kuorman purkuhommissa ja autoja päästettiin sillalle suunta kerrallaan, kun toinen kaista oli tukossa. Pääsin kuitenkin ajamaan ilman odotuksia. Täytyy sanoa, että eipä ole siltaremontista kovin isoa haittaa ollut. Pariin otteeseen olen joutunut hetken odottamaan. Voisi tietenkin olla hieman eri juttu, jos kulkua olisi enemmän. Nyt kun siltaa tulee ylitettyä vain parina päivänä viikossa. Mökillä alkavat tiet mennä huonoon kuntoon. Menevätkö yhtä huonoon, kuin viime vuonna. Silloin korjasin syviä uria käsipelillä. Uran uurtaja en ollut. Tie kaipaisi kunnon kerroksen mursketta. Mutta se maksaa. Viime viikolla kaivoin mökillä vaatekaapista pitkät kalsarit jalkaani. Niistä oli kuitenkin vyötärön kuminauha veltostunut ja aika hankala niiden kanssa oli toimia. Vaikka lyhyet kalsarit olivat edelleen suojana. Vaihdoin kaapista uudet pitkät kalsarit jalkaan. Miten ollakaan, nekin olivat löystyneet. Vaihdoin vielä seuraavatkin ja ne sitten pysyivät paremmin jalassa. Ihme vain, kuinka olivat löystyneet. Todennäköisesti ovat olleet mökillä muutaman vuoden. Kesää talvea. Kumi haprastunut. Tänään kuitenkin laitoin uudet kuminauhat paikalleen. Jospa nyt toimisivat. Maanantai, 30.3.2026 Harmaata, mutta poutaa. Yöllä kymmenyksien sisällä nollan kahtapuolen. Aamusta sitten hieman plussaa. Iltapäivän aluksi lähdettiin Cittariin. Ainolla oli oma lista. Minulla oma, joka koostui pääosin pääsiäisjutuista. Parkkihallissa poristiin Entisen naapurin kanssa. Kaupassa etsittiin tärkeää pääsiäistuotetta. Ei löytynyt. Palattiin kotosalle. Jatkoin sitten heti Prismaan. Ei ollut sielläkään sitä pääsiäistuotetta. Jotakin pientä löysin korvaamaan. Jatkoin Puuiloon. Siellä ko. pääsiäistuotetta ei tietenkään ollut. En edes etsinyt. Mukaan tarttui parit moottorisahan teräketjut ja käynnistysnarua. Tokmannille vielä, mutta hukkareissu tuli siitäkin. On tämä Tornio kumma paikka. Pitääkö tästä lähteä Ouluun ajelemaan? Muutamaan kertaan yritin laittaa kelloradion oikeaan aikaan. Netistä löytämäni ohje ei ollut oikea, vaikka laitteen merkki ja malli olivat tasan oikein. Illansuussa etsin jälleen laitteen matkassa tullutta ohjetta. Se oli sellainen paperiarkki, joka oli taitettu moneen kertaan. Avattuna lappunen oli noin 70x70. Senteissä. Sieltä ratkaisu löytyi ja siirsin kelloa neljän minuutin verran. Eihän se nyt mitään tietenkään olisi häirinnyt. En sen kellon mukaan ole muutenkaan elänyt. Oli tuossa tapauksessa kuitenkin sellainen hyvä puoli, että sain ohjetta etsiessäni laittaa roskiin merkittävän määrä erilaista paperiroskaa. Tulipahan yhteen laatikkoon tilaa. Sunnuntai, 29.3.2026 Pitkästä aikaa yö kotosalla. Aamulla kellojen siirto. Joku kello siirrettiin vasta myöhemmin. Kaikissa kelloissa ei äly riitä vaihtamaan itse kesä- ja talviajan välillä. Normaalit kuviot jälleen kotioloissa. Keskipäivän seutuvilla tein kuitenkin kauppareissun. Viikko mökillä meni kulutuksen puolesta nappiin. Olemme niin tottuneita siihen, mitä ja miten paljon mitäkin kuluu vuorokaudessa. Kuutena päivänä oli ruuassa yhtenä aineksena peruna. Eli yhteensä 18 sopivan kokoista pottua otettiin matkaan. Kaikki meni. Lisää ei olisi kaivattu. Mukaan otetut hedelmät kuluivat loppuun. Moni muukin. Nyt kauppa-asioiden kärkilistalla olivat hedelmät, potut ja maito. Telkkarista on pitkin päivää tullut urheilua. Mäkihyppyä Planicasta ja viestihiihtoja Rovaniemeltä. Niitä tietenkin ollaan katseltu ahkeraan. Joku tallennekin on tullut katsottua. Viikolla niitä olikin siunaantunut melkoisesti. Alkuillasta sain laitettua viimeiset kellot kesäaikaan. Sattumalta. Kelloradionkin sain kesäaikaan. Melkein. Tunnit ovat ok, mutta minuutit ovat olleet jo kauan muutaman minuutin verran edellä. Nyt löysin netistä ohjeen kellon asetukseen. Laitan sen kuitenkin kuntoon vasta huomenissa. Kai. Ei se ole niin minuutin päälle! Katsoin myös netistä videon siitä, miten moottorisahan vetonaru vaihdetaan. Nyt asia on mielessä ja seuraavalla mökkireissulla ei asiaa tarvitse sen kummemmin pähkäillä. Eihän tuo vaihto mitään rakettitiedettä ole. Tulipahan vain asia tutkittua. Netistä löytyy videonpätkiä monenlaisista arjen pikku askareista ja korjauksista. Kyllä niitä kannattaa etsiä, jos joku asia alkaa mietityttämään. Joskus vain voi olla vaikea keksiä oikeita hakusanoja. Alkaa arki ja pääsiäisviikko. Pääsiäisen seutu ollaankin tällä kertaa kotosalla. Milloinkahan viimeksi olisi noin käynyt? Lauantai, 28.3.2026 Oltiin eilen päätetty, että lähdemme kotosalle tänään eli lauantaina. Aamulla tarkensimme tilannetta niin, että syömme ruuan kahdentoista aikoihin. Aamupäivän teen puuhommaa. Ruuan jälkeen sitten alan järjestelemään paikkoja lähtöä varten. Ennen aamupalaa hain kolme kopallista puuta. Pakkasta pari astetta. Mukava sää ryhtyä hommiin. Tankkasin aluksi molemmat sahat. Aloitin isommalla sahalla pätkimään kötällään olevaa jättimäntyä. Pienemmässä sahassa on vain 35-senttinen laippa. Sillä ei pystynyt sahaamaan läpi asti, vaan oli otettava isompilaippainen käyttöön. Kävi sitten niin, että aloittaessani kolmannen rekikuorman pätkimistä, meni sahan vetonaru poikki. En alkanut sahaa nyt korjailemaan. Kävi sen verran tuuri, että runko oli jo siltä kohtaa 35 sentin vahvuinen. Eli sain jatkaa pikkusahalla. Sillä sahailin sitten vähän yli yhteentoista. Ajoin viimeiset paltit entisten seuraksi. On niitä vain jo melkoinen kasa. Rungosta on vielä sahamatta metritolkulla puuta. Oksaista. Sahat vein jo varastoon. Ruoka keskipäivällä. Olin parikymmentä minuuttia pitkälläni. Lähdin sitten vielä toimittamaan pikku askareita. Vein vishyt kellariin. Ulko-ovi oli jumissa ja vaati erinisiä toimenpiteitä ja työkaluja, ennen kuin sain sen auki. Sisempikin ovi oli tiukassa, mutta aukeni hieman helpommin. Vein poltettavat roskat pömpeliin. Samalla reissulla kiedoin pari kierrosta narua kokon ympärille. Pysyy peite paikallaan, jos tulee kunnon tuulenpuuskia. Suojasin kevytpeitteellä palttikokoelmani. Ei tuore mänty juuri kai sateessa kosteutta imisi, mutta kuivia on mukavampi käsitellä. Paljon tietenkin niitä normaaleja viemisiä sinne sun tänne. Alkoi satelemaan lunta ja räntää. Hieman jälkeen kahden lähdettiin ajelemaan kohti Torniota. Ajelin soratietä rauhallisesti, mutta auto rapaantui. Jatkossa märät olosuhteet kuitenkin puhdistivat ainakin autonkyljet tehokkaasti. Peränkin aika hyvin. Siksi en käyttänyt tällä kertaa Sihtuunasta lähtevää soratitetä. Varajärvellä oli savupiippu enää pystyssä palaneesta talosta. Torstaisen ampumisjutun ja tuhopolton jäljiltä. Ennen Tervolaa ohitin yhden valkoisen Kian. Ihme kuski. Meinasi kiilata meidät vasempaan ojaan! Peltoaukeat liki lumettomia. Nelostiellä kiinnitti vastaantulevissa autoissa huomiota se, että liki joka toisessa oli suksiboxi katolla. Lomalaisia pohjoisiin hiihtokeskuksiin. Vaikka ajettiin pitemmän kautta, oltiin kotona nopeammin. Ja auto puhtaana! Kotona normaalit kotiinsaapumisjutut. Pyykkiä kuitenkin tällä kertaa hieman normaalia enemmän. Perjantai, 27.3.2026 Kerrassaan hieno aamusää. Heikkoa pakkasta. Aurinkoista. Liki tuuletonta. Samaa luvassa koko päiväksi. Iltapäivällä tietenkin hieman lämpenee. Tämän päivän kunnianhimoinen suunnitelma oli kaataa se jättipetäjä. Mäntyjen kingi. Aamulla aloitin työt järkkäämällä syntyville palteille säilytystilaa pilkkomista odottelemaan. Kannoin neljä kuormalavaa tutuille paikoille. Kaksi alustaksi, kaksi päätyseiniksi. Ari tuli kaveriksi. Totesimme, ettei tuo asentamani vetonarusysteemi välttämättä toimi. Narut venyvät, vetoa ei ehkä synny. Vaihdettiin tilalle jämäkät liinat. Normaali moottorisahani 35 sentin laipalla ei olisi riittänyt männylle, joten käytin hieman pitempilaippaista ja tehokkaampaa sahaa. Puu kaatui täsmälleen suunnittelemaani paikkaan. Ylävitoset. Hirmuinen puu. Kannosta laskin 70-75 vuosirengasta. Meikäläisen ikäinen. Suurin piirtein. Pituutta se oli kasvanut meikäläistä enemmän. Leikkelin kulkutien kohdalta rungosta 25-senttisiä paltteja. Juuri ja juuri jaksoin nostella niitä kelkan rekeen. Kolmen reellisen jälkeen autolla oli vapaa kulku. Aloitin raivaamaan oksia niin, että sain myös kelkkauran vapaaksi esteistä. Kello tulikin sitten jo kolme. Ruuan aika. Olin pitkälläni vajaat puoli tuntia. Kävin sitten keräämässä ylimääräiset kamppeet työmaalta varastoihin. Jatkan vasta huomenna urakkaa. Ei jaksa enempää tänään. Jospa huomenna olisi taas virtaa. Torstai, 26.3.2026 Koko yön satanut vettä. Aamulla sama sää. Ennusteissa huomisaamuun asti! Tulikohan toimistopäivä? Ei ihan sentään. Kävin hakemassa ison kopallisen kuusipilkkeitä. Samalla reissulla pilkoin pikku kopallisen syttösäleitä. Tervas tuoksui. Säleet ovatkin tällä kertaa melko tulenarkaa tavaraa! Hakkasin rännin alta jääpakurat pois. Sain ämpärin siihen alle. Saunassa on riittävästi vettä, mutta ulkonakin on hyvä sitä olla. Jos ei muuta, niin kompostiastian huuhtomista varten. Kun vettä satoi ja satoi, ajattelinpa sitten tehdä autoiluressun Piimätien Puotiin. Ei olisi ollut välttämättömyys. Kunhan vain tein tikusta asiaa. Tiet rapaisia ja kuopilla. Normaalioloissa matka menee alle 20 minuutissa. Nyt aikaa kului yli puoli tuntia. Otin kaupasta korvapuusteja. Wienereitä ei nyt ollut. Matkaan tarttui myös paketti munia, juustosiivuja ja kahvikermaa. Ei ollut isot ostokset. Roiskin palattuani auton pinnasta kurat pois. Otettiin välipalaa. Vettä yhä ilmassa. Välillä reippaastikin. Tuli sitten kutsu käväisemään saaressa kahvilla. Mietin, mitäpä sitä laittaisi matkalle päälle? Vettä sateli vaihtelevasti. Matkaa liki kilometri, joten olihan siinä selvä kastumisen vaara. Vaikka jää on vahvaa ja sen pettämisen pelkoa ei ollut, päädyin kelluntahaalareihin. Vedenpitävät ja lämpimät. Valinta olikin hyvä. Olisin muuten saattanut kastua läpimäräksi. Paljon oli saaressa tapahtunut edellisen käyntini jälkeen. Eihän sitä paikkaa entiseksi meinannut tunnistaa. Paluumatkalle sain tuliaisina kalaa. Osa Miekojärven satoa, osa pyydetty noin 330 kilometrin matkan päästä. Linnuntietä. Mökillä jonkun ajan kuluttua ruoka. Hieman taas lepäilyäkin. Unta en onnistunut saamaan. Tällaiset sadeilmat hieman harmittavat. Olisi paljon mukavampiakin ilmoja olemassa. Harrastukset jäävät väkipakolla vähäisiksi. Kyllä kai sitä tekisi, jos olisi keliä. Onneksi noilla suunnitelmillani ei ole aikarajoja. Teen myöhemmin, jos nyt ei pysty! Keskiviikko, 25.3.2026 Illalla alkoi satelemaan lunta. Latasin agregaatilla läppäriä ja pelivaloakkua. Yksi varavirtalähdekin sai lisää voimaa. Lunta kertyi onneksi vai pari senttiä. Oli kuitenkin aika puhtaan näköistä maisemaa aamulla. Ilma niukasti plussalla. Kun oli aika märkää, päätin heti kättelyssä unohtaa puuhommat. Kastuisi kuitenkin. Etsin aamulla heti ulos mentyäni parit kamppeet, jotka olin aikonut viedä kotiin. Löytyi sopivat. Vein valmiiksi autoon. Verkkohuoneeseen vein ne ämpärit, jotka olin sieltä eilen hakenut vesireissuja varten. Kun syksyllä kalastin viimeisen kerran jäättömällä järvellä, jätin verkot roikkumaan verkkohuoneeseen. Nyt kävin ne läpi. Pari pientä suttia. Pätkä rautalankaa. Järvimalmia - "rauanharkkoa". Nyt väljeni verkkohuone ja verkot valmiina avovesikauteen. Saunottiin keskipäivän aikoihin. Samapa tuolle, mihin kellonaikaan sitä kroppansa huuhtelee. Vaihdoin kamera-akut. Olivatkin jo vaihdon tarpeessa. Ajelin peltoreittejä ja etsin pajunkissoja. Ehkä turhan aikaista niille. Joitakin aivan surkeita tapauksia löysin. Tuoreessa lumessa oli paljon viimeöisiä jäniksen jälkiä. Varmaan useampia ollut liikkeellä, koska jälkiä oli paljon ja laajalti. Huulet rohtuneet ja kipeät. Naamassa laajasti punoitusta. Tällaista se on aina täällä mökillä. Nyt aika pahana, kun ollaan paikan päällä kauemmin. Tiistai, 24.3.2026 No tulihan se kaivattu pakkanen! Aamulla -0,1 astetta! Pistäydyin aamupalan jälkeen jäällä. Laitoin kenkiin liukuesteet, mutta toinen lähti heti irti. Otin toisenkin pois. Ei siellä niin liukasta ollutkaan. Aika hyvä keli jäällä. Vesi kuivahtanut. Kelkalla pääsi hyvin. Sen verran oli jään pinnassa karheutta. Pilkin hetkisen. Sain pienen ahvenen. En alkanut kauempaa istumaan. Olisi kai hyödyllisempääkin puuhaa. Vanhan telkänpöntön etupuolella oli männyssä isohko oksa. Kävin sen sahaamassa pois. Lentoaukon edessä ei saisi olla mitään esteitä. Jospa nyt kelpaa! Laitoin reen kelkan jatkoksi. Tankkasin sahan. Lähdin ajelemaan peltoja kohti. Eilinen voimakas tuuli oli repinyt kokon päältä peitteet pois. Sadetakit ja haalarit ym. kamppeet olivat vähän mikä missäkin. Korjasin tilanteen. On se vain ollut kova vinkka! Jatkoin matkaani kenopuille. Kaadoin siitä pari pienempää ja lahovikaista koivua ja nostin rekeen. Tutkailin konkeloa. Suunnittelin sen tukipuun kaatoa. Pakosuunnitelma on myös oltava. Jäi asia vielä kesken. Ajoin pätkimäni puut mökille. Olin sinne ennen lähtöä lapioinut puille paikan. Lanssi on korkea. Tuoretta koivua en sinne halua nostella. Välipalan aika. Ihopolilta soitettiin. Verikokeet ok. Mietin sitten päivän ohjelmaa. Päätin, etten nyt mene konkelohommiin. Pitäisi ajaa laavun pottumaan laidassa oleviin tynnyreihin täytettä. 30 litran käsienpesuvesitonkkakin täytettävä. Keräsin rekeen läjän ämpäreitä. Kymmenen ja kahdenkymmenen litran vetoisia. Ämpäröin avannosta rekeen ämpärit täysiksi ja ajoin laavulle. Kolme reissua. 59 ämpärillistä. Matkan varrella osa vedestä läikkyi ämpäreistä, mutta kyllä perille meni silti 400 litraa vettä. Jatkoksi hain uutta saunavettä 9 ämpärillistä. Ei se veden pinta järvessä juurikaan alentunut! Olin vaihtanut kevyempää vaatetta, kun en halunnut hikoilla. Meinasikin sitten tulla kylmä. Koleahko ilma. Tuuli kuitenkin eilistä ystävällisempi. Illaksi ja yöksi ennustettu sadetta. Hainkin hyvän sään aikana agregaatin porraspäähän. Voisi olla syytä latailla erinäisiä juttuja. Läppäri kai tärkeimpänä. Maanantai, 23.3.2026 Illalla muorit pelailivat. Yöllä sitten satoikin räntää. Pakkasta ei taaskaan. Kävin melko aamusta ajamassa kanavanlaitalenkin. Voi olla, että se kantaa kävelijän huomenna. Tie on aika sula, joten Ainolle tuli hyvä potkukelkkailureitti. Entrasin yhtä metallista telinettä.Sain sen puolikkaasta hyvän telineen moottorikairalle ja sähkäperämoottorille. Toiselle puolikkaalle on vielä paikka katsomatta. Jäällä hieman eilistä parempi hööri. Vesi vähentynyt jään päältä. Kävin poraamassa muutaman reiän jäähän. Huomiseksi luvassa aleaa tuulta. Jokohän sitä käväisisi pilkillä? Tänään kova tuuli. Pilkkijöitä silti jäällä. Aino lähti keskipäivän aikoihin potkukelkan kanssa liikkeelle. Oli lähtenyt kiertämään kanavanlaitalenkkiä. Olihan siellä tietenkin hieman upottanut. Ankara reissu. Tuuli saattaa loppuviikosta kääntyä hetkeksi pohjoiseen. Silloin voisi alkaa kaatamaan tuota isoa petäjää. Etelätuulella en siihen ryhdy. Varmuuden vuoksi. Syksyllä kiikuin tikapuiden avuilla petäjään aika korkealle ja vein sinne vetonarun. Nyt laittelin toiseen mäntyyn narun, jossa on päässä rissa. Kolmanteen mäntyyn laitoin myös hieman narua. Testasin taljan ja vedin sen täyteen mittaansa. Tasoittelin taas kelkalla aluetta, johon petäjän pitäisi sitten kaatua. Alkavat asiat olla hyvällä tolalla kaatamista ajatellen. Sunnuntai, 22.3.2026 Vieläkään ei pakkasta. Aamulla kuitenkin rapsakka 0-keli. Kahdeksalta pihalle. Toiveena saada ajettua honkapinot lanssiin tämän päivän aikana. Eiköhän jälki kestä. Homma käytti hyvin. Reippaassa kahdessa tunnissa puut ajettu. Peittelin lanssin. Viikkasin pinoista vapautuneet peitteet varastoon. Tulihan niitä puita aika mukava kasa. Alkavan viikon tärkeimmät tavoitteet saavutettu. Jos vielä viikon aikana saisin kötistettyä ne myrskyn konkeloimat koivut. Se olisikin jo kova juttu. Voi olla, että jätän ne nyt siihen ja heti lumien häivyttyä teen siihen ihan kunnon pinon. Aloin sitten valmistelemaan telkän pönttöön kantta. Meni siinäkin yllättävän paljon aikaa. Mutta valmistuihan se. Nyt ei katto lähde lentoon myrskyllä. Vein pöntön rantapuuhun odottamaan asukkaita. Omanlaisensa työmaa se ripustaminen. Painava pönttö. Ja kun minulle on kasvanut ainoastaan kaksi kättä. Kävin ajamassa kelkalla sadan metrin verran umpista. Tie on paikoin täysin sula. Kelkalla ei voi ajaa. Eli ajoin metsän poikki reitin, jotta tielle ei ole tarvista mennä. Jos nimittäin sattuisin ajamaan niitä koivuja viikolla. Olen alkutalvesta aurannut kerran tietä omatekoisella aurallani. Meinasin lingota katolta tulleeseen kinokseen polun, jotta saisin auran varapuuvarastoon kesän ajaksi. Eihän se linko siihen valliin pystynyt. Linkosin sitten hieman joitakin kinoksia tien reunasta. Vei auran sitten pitempää reittiä varastoon. Ei ole enää sekään mielen päällä. Viiden jälkeen kahvit. Tulet saunaan. Pakko se on välillä peseytyäkin. Lauantai, 21.3.2026 Yöllä revontulia. Nollan vaiheilla. Aamulla liukkauden torjuntaa pihalla. Aamupalan jälkeen hieman lumilapiohommia. Lähdin sitten testaamaan, kestääkö kävellä tuo kelkan jälki, joka kiertää katkenneen männyn kautta. Kestihän se. Ensimmäiset kymmenen metriä! Sitten lumi petti vasemman jalan alta. Jalka meni melkoisen syvään ja tiukkaan ja ylävartalo jatkoi matkaansa. Polvessa vihlaisi. Ei onneksi hajonnut mitään. Hain sahan ja kelkalla pääsin männyn luo. Karsin sen ja pätkin. Kaadoin sen 5-metrisen kannonkin. Tuli turhan kuuma ja kävin vaihtamassa kevyempää päälle. Kevyempi vaatekerta olikin sitten ok. Ei palellut, eikä tullut hiki. Sain pöllit rekeen ja reestä lanssiin. Kävin sitten keräämässä kyydille oksat. Ne ajoin kokkoon. Kun kokko oli nyt paljaana ilman pressua, hain siihen mökin eri varastoista niihin kerättyä kokkokampetta. Oli säkkejä, oli laatikoita. Monenlaista kamaa. Keräsin vielä matkaan vanhoja sadevaatteita ja haalarit. Riukuvarretkin. Lahoja pihlajanpätkiä. Reipas kuorma. Kokko poltetaan joskus myöhemmin. Eli peitot päälle uudestaan. Otin kokeeksi maistiaiset yhdestä kuivalihapalasta. Olipahan mahtavan hyvää. Pitää ne kohta kerätä talteen ja viedä ensi viikonloppuna kotiin. Ruoka ja lyhyt lepohetki. Lähdin sitten vielä pihalle. Tasoittelin kelkalla aluetta, johon iso petäjä pitäisi saada kaatumaan. Menin sitten laavun takamaastoon puupinoille. Lapioin yhden pahan paikan niin, ettei kelkka muljahda siitä kyljelleen. Lähdin sitten vielä pellolle, jossa on pari kookasta koivua konkelossa myrskyn jäljiltä. Sain siellä taherrettua paikkaa ja toivon pakkasia. Venevajan kulmalta tasoittelin kelkkareitiltä katolta pudonnutta lunta. Kalanperkuupaikankin putsasin, vaikkei kalaa nyt olekaan tiedossa. Linkosin sitten vielä lunta muutamasta paikasta. Hiekoitin pihaa. Riitti tälle päivälle. Perjantai, 20.3.2026, Kevätpäiväntasaus Nyt vaihteeksi hieman pakkasta. Ihan vain muutama aste, mutta mukavasti se kuivattaa aamutuimaan paikkoja. Olisi mahtava lähteä aamukylmäseen ajelemaan, mutta kun ollaan päätetty syödä päiväruoka kotona ja lähteä liikkeelle vasta sen jälkeen! Yhdeksän jälkeen oli jo joku aste plussaa. Kävin varttitunnin ostoskeikalla Motonetissä. Oli ainoastaan yksi asia listalla. Paremminkin mielessä. Ei siihen listaa tarvittu. Hyllypaikka selvillä. Asiakkaita ei juurikaan ollut joten ei kassajonoakaan. Nätti reissu! Pitkin aamupäivää ollaan laitettu pikku asioita lähtövalmiuteen. Purastiin puurot yhdentoista jälkeen. Astiat tiskikoneeseen. Vähitellen sitten lähtö valkeni. Matkan varrella ei näkynyt töyhtöhyyppiä, vaikka Tornion puolessa tienvarret olivat auenneet. Etenkin peltoaukeiden kohdalla näkyi kuivaa tienvarsiruohikkoa leveälti. Pelloilla vettä. Yksi joutsenpari siellä tepasteli. Hirvilehmä vasan kanssa myös. Mökillä oltiin ennen kahta. Sisällä noin +3, ulkona asteen verran lämpimämpää. Jääkaappi ollut 5kk käyttämättä. Aino sai sen kuitenkin nätisti pelaamaan. Joskus se on teettänyt työtä. Kampetta autosta sisälle ja terassille suorastaan paljon. Juotiin aika pian kahvit. Kämppä pikku hiljaa lämpenee. Varaston katolta lumet pudonneet. Lapioin polulta muutamat lapiolliset. Eipä ollut iso juttu. Olinhan valtaosan pudottanut aiemmin. Kävin hakemassa saunavesiä. Jäällä sohjo ja vesi roiskui, kun pörräsin siellä kelkalla. Lähdin sitten uhkarohkeasti umpiseen kelkalla. Ensin ajoin kokolle viime viikonloppuna polkemaani jälkeä. Sitten eteenpäin. Kelkka kulki paksussa soseessa aika hyvin, kunhan sain pidettyä sen tasapainossa. Pääsin molemmille pinoilleni oikeastaan aika helposti. Piti kuitenkin saada aikaan kääntöpaikka. Siinä kelkka sitten halusi kaatua ulkokurvin puolelle. Oli hypättävä soseeseen ja poljettava jälkeä niin, että sai kelkan kääntymään haluamaani suuntaan. Paluumatkalla lapioin lumet pinopressujen päältä. Ajoin vielä lenkin pariin otteeseen. Olipa mahtava asia, että sain tuon kierroksen tehtyä. Kyllä ensi viikon aikana saan pinot ajettua. Pieniä kuormia, ettei tule ongelmia. Viiden aikoihin alkoi satelemaan vettä. Tulinkin sitten jo sisälle. Yläkerran lunkan aukaisu. Takassa tuli. Kyllä tämä taas! Torstai, 19.3.2026 Lämmin yö. Torniossakin 3-4 astetta plussalla. Kun öisinkään ei ole pakkasta, putoavat hanget vauhdilla ja teiden ja pihojen jäätiköt sulavat. Meilläkin piha on pian paljas jäästä. Hirmuinen määrä hiekoitusmursketta vain jäljellä. Tänään viikon varsinainen kauppapäivä. Olen toki tärkeitä asioita hoidellut jo aiemminkin. Ja valmistellut. Kun vuorossa oli nyt koko ensi viikon tuorejuttujen hankinta, päätin jakaa ostokset kahteen reissuun. Ja kahteen paikkaan. Aamupäivän reissun tein Prismaan. Prismassa on hyvät leipävalikoimat ja mikä parasta, niitä yleensä on hyllyssä riittävästi. Reissultani sainkin haluamani leivät. Otin myös ensi viikon tarpeiksi hedelmiä, juureksia ja vihanneksia. Jotakin muutakin mieleen juolahtavaa. Kotona ruoka. Syksyistä kuhaa on yhä. Aamulla olin ottanut jonkun pienehkön palasen pakkasesta. Eilen keitin varaavasti pottuja. Nyt Aino tekin päivän ruuan niistä. Iltapäivän aluksi lähdin päivän toiseen reissuun. Cittariin tällä kertaa. Lämmin ilma sulattanut paljon lunta ja jäätä vedeksi. Pääväyliltä oli jo lakaistu paljon mursketta pois. Pienemmät kadut jäisiä, vetisiä ja kuoppaisia. Cittarista ensi viikon maitotuotteita ja leivän päällystystä. Eiköhän se nyt ollut siinä. Ostokset. Koko ensi viikoksi. Kauppareissuillani sain nähdä maailman onnellisinta kansaa. En ryppyotsaisia nähnyt lainkaan. Erikoismaininnat molempien liikkeiden kassatytöille. Onhan se mukava, kun hymynaamat toivottavat hyvää päivän jatkoa jokaiselle asiakkaalle. Minullekin. Siitä on nyt joku vuosi aikaa, kun aloin huomaamaan muutosta etenkin kassaneitien palvelussa. Muunkin henkilöstön toki. Varmaankin siinä on kurssit käyty ja neuvottu ystävälisyyttä. No, kukapa tykkäisi asioida paikassa, jossa henkilökunta on epäystävällistä! Lämmin päivä. Torniossakin lähenneltiin kymmentä astetta. Lauantaiksi ennustetaan seuraavaa lämmintä. Ensi viikolle yhä povailaan yöpakkasia. Keskiviikko, 18.3.2026 Aamupäivä eilisen kaltainen. Yöllä ei pakkasta. Seitsemän aikoihin otin pakkasesta toistakilon hirvipaistin. Tekaisin käristyksen. Tekaisin kaksi erilaista annosta. Toiseen erottelin sellaiset osat, joissa esiintyi vähääkään valkoista. Käytännössä ne olivat ohuita kalvoja. Toinen satsi tulikin sitten täysin puhdasta lihaa. Ilman kalvoja, ilman mitään valkoista. Aloitin lihakömyrän pienimisen heti, kunhan vain aloin saamaan siitä jotakin irti. Puoli kymmeneltä molemmat annokset olivat paistuneet. Lisäsin vettä ja jätin ne hiljalleen muhimaan. Potut kuorin odotellessani. Syömään päästiin vielä aamupäivän puolella. Hyvää oli tietenkin. Kuluneen viikon aikana on ollut aika tasaisen harmaata. Lämpötila nollan vaiheilla. Kerran kuitenkin +4,4 astetta. Hetken. Tänäänkään ei vielä kovin lämmintä ollut. Iltapäivällä meillä varjon puolella +3 astetta. Aurinko kuitenkin paistoi ohuen pilvipeiton läpi ja takapihalla mittari heltyi peräti +5 asteeseen! Se ei tunnu isolta, mutta iholla se tuntuu. Ainakin kun vertaa viime päivien sumuiseen nollakeliin. Nyt saattaa olla viikonlopun yli hieman lämpimämpääkin. Jopa lähelle + kymmentä astetta. Loppuviikolle sitten vastaavia lukemia miinuspuolelle. Öisin. Tervetuloa hankikelit! Illalla tein jälleen puolukan ja mustikan sekoitusta. Kaksi kolmen litran rasiaa. Puhdasta marjaa on vielä hyvin. Saattaa riittää likimain uuden satokauden alkuun. Etenkin, kun mökillä tullaan olemaan entistä enemmän ja sinne emme pakastemarjoja vie. Oli taasen muuan sanaristikko vähää vaille valmis. Muutama sana puuttui. Laitoin sitten ko. paikoille mukavilta tuntuvia vastaussanoja, vaikken ymmärtänytkään, mitä ne mahtoivat tarkoittaa. Ristikko tuli kuitenkin nyt täyteen. Oli sitten pakko hakea netistä oikeat vastaukset. Outoa, sillä olin täyttänyt ristikon oikein. Vaikken vieläkään keksi, millä perusteilla sellaisilla vihjeillä saadaan tuollaiset vastaussanat! Iltamyöhään lämpötila ulkosalla nousi yllättäen Torniossa hetkeksi jopa yli +6 asteen. Mikähän oikku se oli? Tiistai, 17.3.2026 Kun joskus seitsemän aikaan nousin jalkeille, otin ihan heti kättelyssä pakastimesta esille toista kiloa kanan rintafileitä. Maustamattomia. Pikku hiljaa aamupalan ja yhden tallenteen jälkeen aloin valmistelemaann Iikoria. Matin versiota. Olin onneksi jo eilen pilkkonut paprikat ja sipulit. Joten ei se työmaa raskas ollut. Aikaa siinä silti tuhraantui. Syönti oli puoli kahdentoista aikaan. Parit pitsat paistoin siinä ohessa. Ruuan jälkeen Iikorit, riisit ja pitsapalat rasioihin. Viilenemään ensin varastoon. Sitten myöhemmin pakkaseen. On taas jokunen helpotus tuleville ruokailuille. Pitsapalat varmaan menevät mökillä iltapalana. Tai kotona iltapäiväkahvilla. Suihku tarpeen ja pyykit vielä koneeseen. Iltapäiväkahvin jälkeen vielä hieman kauppa-asioita. Ainoa käytin ulkomailla. Oli sitten vielä huoltista, Motonettiä ja Lidliäkin. Monta paikkaa viikon ohjelmistossa. Parempi jakaa osiin. Ei käy loppuviikosta niin raskaaksi. Trumppi on alkanut saamaan enemmän ja enemmän soraääniä toimistaan. Myös oman hallinnon sisältä. Puheet ovat sekavia. Toimet yhtä sekavia. Aina on pelättävissä, milloin alkaa se iso sekoilu. Puuttini tietenkin nauraisi partaansa, jos sillä sellainen kasvaisi. Trumpin touhut kun vievät huomion Ukrainan rintamalta muualle. Maanantai, 16.3.2026 Maaliskuukin jo puolessa. Kylläpä se aika kuluu yllättävän nopeasti! Yöllä nollakeliä. Päiväksikään ei sen kummempaa ole luvassa. Huomiseksikin sama ennuste. Keskiviikkoillasta voisi olla jo +4 astetta lämmintä. Siitä kai sitten lämpenisi edelleen. Viikonlopuna jo melkoisen lämmintä. Seuraavalla viikolla yöpakkasia. Tälle päivälle suunnittelin viikon ensimmäistä kauppareissua. Iltapäivän puolelle se menee. Eipä sen kanssa kiireempää olekaan. Syötiin ruoka juuri ennen keskipäivää. Joskus yhden maissa lähdin kauppareissuun. Ostokset painottuivat pitkälti ensi viikon tarpeisiin. Kotona oli hedelmiäkin niin paljon, että sitä puolta ei nyt tarvinnut täydentää. Juureksia ja vihanneksia kylläkin. Iltapäivällä tein muutamanlaisia esivalmiisteluja ostamilleni porkkanoille, paprikoille ja sipuleille. Huomenna aamusta harjoitukset jatkuvat. On nämä säät heittäytyneet hiukan ihmeellisiksi. Alkuvuodesta likimain hirmuisia pakkasia. Nyttemmin lauhoja lösökelejä. Kauan sitten takavuosina - mennään siis reippaasti viime vuosituhannen puolelle - pidimme monena keväänä hiihtolomaa huhtikuun puolen välin jälkeen. Hanget olivat kantavat ja lunta riitti. Yöpakkaset olivat välillä kovia. Jopa -30 asteen luokkaa. Toista on ollut viime vuosina. Vai kultaako aika muistot? En usko, että lumet vielä ovat loppumassa. Pakkaset vielä tulevat. Ja lisää luntakin. Sunnuntai, 15.3.2026 Illalla pelimuoreja pöydän ääressä. Lähempänä ovensuuta me ukot. Ei pelailtu, vaan normaalit porinat. Aamulla noustiin aikaisin. Oli kello kuitenkin jo kuuteen ehtinyt. Yöllä sadellut hiukan räntää ja aamulla siitä oli merkkinä heiveröinen kerros valkoista. Ei siis kolattavaa. Aamupalalle alettiin kahdeksalta. Kahvit oltiin juotu heti aamusta. Lähtöpäivä. Ja lähtöpäivän touhut. Sovittiin, että mitään kiirettä ei lähdön kanssa ole. Hain kopallisen puuta. Tänä viikonloppuna puita on kulunut aika vähän. Pakkasia ei ole ollut ja tuuletkin siltä suunnalta, että ollaan oltu aikalailla suojassa. Mökistä kannoin pois kompostiastian ja tiskivedet. Tankkasin lumilingon ja vein sen talliin. Kelkan ajoin myös talliin. Vein kellariin muutaman oluen ja viinitilkan. Vähitellen alkoi olla valmista. Liikkeelle lähdettiin sitten kuitenkin melko aikaisin. Varttia vaille kymmenen päästiin matkaan. Kotosalla tietenkin kahvit. Ja sitten pitkä iltapäivä urheilulähetysten parissa. Ja tulihan sieltä hieman menestystäkin. Kun ensi perjantaina mennään mökille, on tarkoitus viipyä siellä peräti koko seuraava viikko. Muitakin mökkiläisiä on silloin siellä lomailemassa. Alustavasti ollaan jo mietitty mökkiviikon ruuat. Jotakin on valmistettava nyt viikolla. Jotakin on valmiina. Tein alkuviikolle ostoslistaakin, jotta valmistettaville ruuille on materiaalit kasassa. Lauantai, 14.3.2026 Illalla lyhyt karaokesessio naapurissa. Kutsu sinne tuli liki siihen aikaan, jolloin normaalisti mennään nukkumaan. Joten aika pian tultiin takaisin. Melkoinen vesisade illalla. Aamulla selkeää. Hieman plussalla. Mikähän oli vääntänyt yön aikana varaston oven salvat 90 asteen mutkalle? Voimaa se on vaatinut. Käsin ei ainakaan meikäläinen saisi sitä vääntymään. Veikkaan tuulta. Yöllä oli kova tuuli. Puuskissa 21,5m/s Meltosjärvessä. Ovi varmaan auennut ja salpa jäänyt sopivaan asentoon. Sitten tuuli paiskannut oven kiinni ja salpa vääntynyt. Osa varastojen katoilla olleista lumista tullut yöllä alas. Linkosin yhden tukkeutuneen polunpätkän auki. Muita polkuja linkosin myös. Soselunta vähemmäs. Mukavampi kävellä. Lapioin vähän siellä sun täällä. Erilaisia juttuja näkösälle. Laitoin mursketta pihan liukkaimpiin kohtiin kulkureiteille. Kävin kelkalla laavulla. Vanha jälki kantoi huonosti. Kelkka meinasi koko ajan kaatua kyljelleen. Ei puhettakaan, että lähtisi kelkalla metsän umpiseen. Laavun takana on kokkopaikka. Kelkkareitiltä 10-15 metrin päässä. Tein jalkapatikkareissun kokolle kelkkauralta. Lapioin sitten kokon näkösälle. Paremminkin pressun. Seuraavalla reissulla voisi olla kokon polton paikka. Huomasin, että telkän pöntöstä puuttuu katto. Lapioin hetken puun tyveä, mutta kattoa ei löytynyt. Pöntössä oli aika lailla lunta, joten otin sen alas. Tyhjensin sen ja toin kuivumaan. Myöhemmin kävin vielä tökkimässä lumeen reikiä, mutta kansi pysyi piilossa. Täytyy tehdä uusi katto. Sellainen, jota ei tuuli saa irti. Linkosin puuntekopaikkaa. Lapioin taas lunta. Vihdoin työpäivä sillä mallilla, että voisi lopetella. Nyt on kaksi viikkoa siitä, kun laitoin nettiin sen lumenpudotusvideon. Viikossa tuli ensin 31000 latausta. Toisella viikolla katseluita on pientä vaille 49000. Yhteensä siis 80000 Oho! Perjantai, 13.3.2026 Jälleen taikauskoisten päivä. Yöllä sateli muutaman pisaran vettä. Ei paljoa kuitenkaan. Mökille lähdettiin normaaliin aikaa. Matkalla ajoittain jäistä ja liukasta. Aikaa matkaan kului muutama minuutti normaalia pitempään. Mökillä pari astetta plussaa. Sisällä ja ulkona. Puuvaraston katolta olivat lumet tippuneet. Kulkuväylällekin hieman jämälumia, joita jäi kattoa vasten lumia pudottaessani. Ohi siitä kuitenkin päästiin. Aloitin putsaamaan kulkuväylää lumesta. Lingolla ja välillä lapiolla. Putsasin sen verran tarkkaan, että siihen seiniviereen voi alkaa latoa puuta vaikka heti. Rappasin veskin ja kompostin välisen "terassin" jäättömäksi. Viimeksi siitä sain pois vain lumet. Laavulla ulkopöydälle sama homma. Poljetin kelkalla lunta paikasta, johon olisi tarkoitus kötistää tuo mahtipetäjä. Ykkönen-pakki, ykkönen-pakki ... Olipa hankala tampata aluetta. Peruuttaessa meinasi kelkan vasen suksi haukkautua syvälle tampattuun lumeen. Meni lapiohommiksi. Ajoin sitten uran tuohon varapuuvaraston takana olevan katkenneen männyn lähelle. Pari kertaa siitä ajoin. Lumi painahteli paikoin kerralla useampien neliömetrien alalta. Reitti onnistui hyvin. Klapikone on ollut pressun alla talven. Lapioin nyt lumet pois pressun päältä. Ihan vielä ei ole pilkkominen ajankohtaista. Puutkin ajamatta. Koneen saa kuitenkin nyt helposti pois, vaikka tulisi pakkassäät. Kolmen maissa ruoka. Kolmen maissa sadekuuro. Lepohetki. Puoli kuudelta kahvit. Puoli kuudelta alkoi vesisade. Saattaa kestää jonkun aikaa. Torstai, 12.3.2026 Meillä ja mökilläkin koko yön ajan plussalla. Heikkoa sadetta ja tihkua. Pihalle syntynyt hieman lätäkköä, kun sadevesikaivon kansi oli jäässä. Tiedän tuosta kohdaltamme kaivon paikan aika tarkkaan ja ennen aamupalaa laitoin kumpparit jalkoihin ja kävin hakkaamassa jäätä kannen päältä. Lammikko katosi hetkessä viemäriin. Jos ei pakkasia tule, pysyy aukko auki ja laajeneekin. Kymmenen aikaan lähdin kauppareissuun. Cittariin. Viikonlopun ostosten lisäksi tuli otettua hieman muutakin. Loppukuun ja jo pääsiäisenkin varalle. Kylläpä niitä ostoksia sitten kertyikin, kun oli vielä joitakin sopivia tarjouksiakin. Ruuan jälkeen fileerasin 2,7 kilon kirjolohen. Meinasi tulla kiire. Ehdin kuitenkin ihan hyvin. Olin jo sitten lähdössä hammaslääkäriin, kun hoksin, että olin muistanut lääkäriajan väärin. Vartti tuli lisäaikaa. Odottelin vartin ja sitten matkaan. Tuntinen dentokäsittelyä. Ja sitten kotiin. Kotona kahvit. Vähän paralympialaisia. Niitä ollaan jonkun verran katsottu. Ehkä pitää paremmin sanoa, että TV on ollut auki, kun kisalähetyksiä on tullut. Monenaisia puutteita on näillä kisaajilla. Silti he löisivät joka lajissa meikäläisen, vaikka eläisin parhaita vuosiani. Joskus ole meikäläiselläkin kova kunto. Talvella hiihdin ja kesällä pyöräilin. Muistan, kun parhaina vuosinani hiihdin Helsingissä Pirkkolan pururataa, niin kuulin takaa suksien läiskettä. Siirryin sivuun ja päästin hurjimuksen ohitse. Joo ... yksikätinen mies siinä näytti, miten ylämäkeä hiihdetään. Vauhdilla. Eipä tarvinnut omia hiihtovauhteja seuraavana päivänä töissä kehuskella! Vein Ainon neljän maissa pelimuoriköörin tämänviikkoiseen kokoontumispaikkaan. Länsirannalla tie tukossa. Avasivat jäätynyttä sadevesikaivoa. Melkoinen vedenpaisumus tiellä. Kotiin palattuani laitoin pyykit koneeseen. Sitten normaalikuviot. Eli katsomaan pois joitakin tallenteita. Katsoin tällä kertaa vain yhden elokuvan. Välillä laitoin pyykit kuivumaan. Tiskikonekin teki osuutensa. Siinäpä se ilta meni rattoisasti. Perjantaina lähtö mökille. Aika aamusta. Huomiselle luvassa sateisempaa, mutta ei se haittaa. Kyllä sitä puuhaa löytyy. Ja vaihtovaatetta kastuvien tilalle. Ihotilanne on muuten likimain täydellinen. Viikonlopun jäljiltä on aina mökiltä palattuamme pientä allergiavaivaa, mutta vain hieman. Kämmenet ja jalkapohjat ovat erinomaisessa kunnossa. Kun piakkoin on sahailtava puita ja lumien häivyttyä pilkottava niitä, muuttunee tilanne. Kuinka paljon ... sen näkee sitten. Keskiviikko, 11.3.2026 Jälleen yöllä vain heikkoa pakkasta. Aamulla hiukan sumuista. Kävin labrassa. Tällä kertaa en päässyt etuajassa näytteen antoon. Porukkaa oli odotusaulassa muutenkin paljon. Ihan poikkeuksellisen paljon. Kolmen viikon kuluttua alkaa pääsiäinen olla käsillä. Ollaan saatu hieman selvitettyä tämän kolmen viikon jakson asioita. Samoin kuin pääsiäisen. On hyvä, kun asiat ovat riittävän ajoissa mietittyinä. Missä ollaan milloinkin? Ruuan jälkeen meni hetki miettiessä. Lähdin sitten käväisemään ulkomailla. Tällä kertaa vaihdoin talvisemman takin farkkutakkiin. Sillätarkenee ihan hyvin,kun ulksalla liikkumistaon hvin vähän. Sisätiloissa talvimalli on liian kuuma. Oli käytävä kolmessa kohteessa. Mietin järjestyksen sopivaksi, kun kahdesta kohteesta oli otettava pakasteitakin. Ikean itsepalvelukassa ei hyväksynyt yhtä tuotetta. Piti pyytää henkilökunnalta apua, jotta sain pakkauksen mukaan laskulle. Se pussukka oli tärkein ostos. En muuten olisi koko paikkaan mennyt. Koko päivän kolean sumuinen sää. Nollan vaiheilla. Ei kevät oikein edisty näillä keleillä. Vähän tuossa oli jo sellaista meininkiä ilmassa, että kevät alkaisi saapumaan. No, on nollakelikin sentään jotakin. Illalla yllättäen hieman jopa lämpeni. Pari-kolme astetta kuitenkin vain. Kaikki muistamme varmaan Havukka-ahon ajattelijan. Olihan hänellä ihmeellisillä mietteitä ja pohdintoja. Joskus itselläkin tulee mieleen jotakin hullun kuuloista. Niinkuin tänäänkin. Jos joku asia ei etene, niin voi tulla peräti takapakkia. Mikä se takapakki on. Tuo pakki ei viitanne esim. työkalupakkiiin, vaan peruutusvaihteeseen. Taakse päin palaamiseen. Mutta miksi siinä on etuliite taka? Eikös pelkkä pakki riittäisi? Onkos sitten olemassa myös etupakki? Ei oikein tunnu loogiselta ajatukselta. (vrt. etunenä ja takanenä) Olihan minulla mielessä vielä joku asia, mistä kirjoittaa. Unohdin sen kuitenkin. No, kai se joskus tulee mieleen uudestaan. Tiistai, 10.3.2026 Nyt ei yöpakkasta ollut juurikaan. Sen verran kuitenkin, että pihalla lumet ja jäätiköt olivat kuivia ja nihkeitä. Auton lasit olivat jäässä, joten kun aikomus oli lähteä liikkeelle, laitoin hetkeksi lämmityksen päälle. Yhdeksältä, aamupalan jälkeen, lähdin hoitamaan parit kauppa-asiat. Tarkoituksena käväistä vain näissä Torpin puolen paikoissa. Ensin apteekkiin. Yksi verenpainelääke oli loppumaisillaan. Joku toinen lääke riittäisi vain ensi viikkoon. Ne hoitelin poius. Alkuvuonna lääkeostoja ei hirmuisesti ole vielä ollut ja alkuomavastuutakin oli vielä 15 euron edestä kuittaamatta. Nyt ne tietenkin kuittautuivat. Ja vuosiomavastuutakin on mennyt jo lähes kolmasosa! Jatkoin apteekista Tokmannille. Sieltä korillinen Vissyä. Taloustarvikeosaltolla katselin sopivia kasareita. Otin kaksi. Ne korvaavat ikivanhoja teflonpintaisia kattiloita. Se on kumma, kuinka noita kuluneita astioita ei tule vaihdettua säännöllisemmin. Eilen asia tuli mieleeni ja katsoin netistä hieman tarjontaa. Olikin sopivasti 40% alennus joissakin tuotemerkeissä. Laadukkaat kattilat, kasarit ja pannut ovat aika kalliita. Nyt ei niin pahalta tuntunut, kun oli alennustakin. Aika hammaslääkäriin oli yhdeksi. 12:48 starttasin parkkipaikalta. Kun olin lähestymässä uuden sillan työmaata, seisoi autojono edessäni ja pääsyä sillalle ei ollut. Tukos ei johtunut siltatöistä. Vaan Ruotsista saapuvista ylileveistä kuljetuksista. Cold Response -harjoitukseen tulee Ruotsista mm. 700 ajoneuvoa.Nyt kohdalle sattui vajaan 10 lavetin panssarivaunukuorma. Muutama minuutti meni odotellessa. Hammaslääkärillä istuin odottelemaan pari minuuttia etuajassa. Hammashoitoa hieman ja uusi aika torstaille. Paluumatkalla auton tankkaus. Ei vieläkään bensa aivan huippuhinnoissa. Ei se tietenkään halpaakaan ollut. Maanantai, 9.3.2026 Oli yöllä ihan kohtalaisia pakkasia. Kymmenisen pykälää. Jatkossa luvassa helpotusta. Viikon puolivälistä alkaen jopa lauhaa. Öisinkin. Uusi viikko, uudet kujeet. Aamusta hieman ostossuunnitelmia. Tällä kertaa mukana suunnitelmissa myös apteekki. Ja Haaparanta. Pääsiäiseenkin alle kuukausi aikaa. Siihenkin on hyvä varautua ajoissa. Kaikkea ei toki kannata vielä ostaa. Suunnitella kuitenkin voi. Autossa lasit olivat kuurassa, joten laitoin ennen ruokaa lämmityksen päälle. Ruuan jälkeen sitten tein kauppareissun. Normaalit alkuviikon pakolliset.Ei apteekkia, ei Haaparantaa. Jonkun verran vaihteeksi pitkän tähtäimen juttuja. Kotiin ja mökille. Viime viikolla mentiin mökille torstaina. Nyt tällä viikolla emme pääse ennen perjantaita. Ei se haittaa. On sekin ihan ok. On tässä useampi päivä hoidella asioita. Huomiseksi varasin hammaslääkärinkin. En tiedä, onko reikiä, mutta parin hampaan eroosio huolettaa. Keskiviikkona on labra. Eli kalenterimerkinnöissä alkaa löytymään! Sunnuntai, 8.3.2026 No siinähän kävi sitten niin, että kun eilen aloin vähentämään vaatteita saunaa varten, tuli loput lumet alas mökin katolta. Ei muuta, kuin kutjut uudelleen niskaan ja pihalle. Alapihan polku ei tukkeutunut. Polku on niin lähellä mökkiä, että lumet lensivät sen yli. Kelkkareitille tuli kuitenkin mahtava kasa lunta. Yläpihallekin kymmenkunta kolallista. En edes ajatellut poistaa kelkkareitiltä lunta. Ei olisi ilta riittänyt. Yläpihan kolallisilla paikkasin kelkkareitin kuoppia. Lopuksi ajoin siitä kelkalla pariin otteeseen. Hyvä tuli. Ja sitten sinne saunaan! Illalla Tarran vähäinen porukka koolla. Porinaa riitti. Yöllä hieman vesisadetta. Ei pakkasta ... aamulla +1. Aikainen nousu. Jo ennen aamupalaa kävin lapioimassa grillin ulkokalusteet lumettomiksi. Siinä matkalla poistin lumet keinusta. Aamupalan jälkeen kävin laavulla. Siellä kalusteet liki ok. Yksi lämmin päivä saattaa sulattaa loput jäät. Tunnustelin kuivalihoja. Eivät vielä hyviä. Täytin tyhjät puukopat ja vein sisälle. Pilkoin seuraksi pikku kopallisen syttösäleitä. Kelkka vielä talliinsa. Lähtöaamun kävelyt ja kuskaamiset siinä. Luvassa viikolle vain heikkoja yöpakkasia. Siksi uskalsimme jättää hieman vettä ämpäreihin. Kymmenen jälkeen lähdettiin ajelemaan kotia kohti. Tie paikoin urainen ja liukas. Ja häikäisevä. Torstaina mökkimatkalla puut olivat lumen peitossa. Nyt metsät olivat tummia. Olisikohan nyt tämän kevään toistaiseksi lämpimin päivä? Iltapäivällä aurinko paistoi takapihalle tosi lämpimästi. Käytin tilaisuutta hyväkseni ja kaivoin kinoksen alta ulkotuolit. Jokohan kohta saa takapihalla istuskella ihan pitempäänkin? Etelä-Suomessa on ollut lämmintä yli 8 astetta. 8 asteen raja meni rikki myös täällä pohjoisessa. Meltosjärvellä ainakin. Alkavat hanget tiivistymään. Lauantai, 7.3.2026 Illalla tuli katolta alas hieman lumitöitä. Kävin heti tuoreeltaan tekemässä lumilapion kanssa kulkuväylät sekä ylä- että alapihalle. Tänään aamusta lapioin aamutyhjennyksen yhteydessä veskin takaa kuivat lumet pois. Jos tulee tarve aukoa takaluukkua, ei jäinen lumi ole silloin haittana. Aamupalan jälkeen pehmittelin petkeleellä yläpihan katolta tullutta kinosta. Kolalla sitten hoitelin loput ja polku oli taas eilisen levyinen. Vein säkillisen kuiviketta vajuneeseen kuivikelokeroon. Värkkäilin kaikenlaista pihalla. Linkosin taas suunnan leikkimökki - keinu - grilli - verkkohuone. Grillin edestä linkosin isomman alueen puhtaaksi. Laavulla lapioin ulkopenkit ja -pöydän paljaiksi. Pleksikatolta oli lumet valuneet ja jouduin muutaman lapiollisen verran niitä lumia siirtämään kulkuaukoilta. Ajelin puomille. Lapioin siellä puomille lisää kääntymistilaa. Ajoin sitten kelkalla kanavanlaitalenkin. Joulukuinen kelkkaura pohotti hieman. Siinä oli kohtalaisen hyvä ajella. Puhtaaseen umpiutukkaan en uskaltanut ajaa. Aloin mietiskelemään mökillä kesän työlistaa. Pari uutta pikkujuttua tuli. Pääprojektihan on tiedossa. Suunnitelmat vain puuttuvat. Ja tarveaineet. Tuli samalla jo ensi vuodenkin työlistaan muutamat asiat. Viime vuonna nuohosin. Tämä vuosi jää siis väliin. Ensi vuonna nuohouksen yhteydessä teen muutamat parannukset. Iltapäivällä meillä lämpöasteita 3. Lähiseudun virallisissa tuplasti. Kolmen aikaan syöksyi alapihalle isosti lunta. Vauhdilla ... onneksi lumi ylitti tekemäni polun. Valitettavasti katolle jäi vielä lunta. Olisin saanut ennen saunaa tehdä lumihommat pois. Viikko sitten laitoin nettiin sen lumenpudotusvideon. Jotenkin on käsittämätöntä se, että viikossa sitä on katsottu yli 31000 kertaa. Niinkuin siinä olisi jotakin ihmeellistä! Perjantai, 6.3.2026 Aamuseitsemältä -4,8 astetta. Vesipisaroita ilmassa. Menevät asfalttitiet liukkaiksi. Voi mennä Tarrantiekin. Jäätikkö siinäkin on näkösällä. Sisällä parikymmentä. Onneksi satoi vain hetkisen. Kelkka ja auto saivat molemmat kuitenkin muutaman millin jääkuorrutteen. Vein roskat laavun pömpeliin. Tuikkasin pömpeliin tulet. Roskaa olikin aika lailla. Viime syksyisiä suurin osa. Meinasin sitten kävellä siitä hieman toistakymmentä metriä kelkan jälkeä peitetylle puupinolle. Kelkan jälki ei kuitenkaan kestänyt vähääkään. Upposin lumeen reiden puoliväliin asti. Parempi siis ajaa kelkalla se 10-metrinen. Pieni pino, paljon kuitenkin lunta lapioitavaksi. Jatkoin 15 metriä eteenpäin. Kelkalla tietenkin. Hyppäsin kelkan päältä. Syvään mentiin. Kumma, kun virallisesti pitäisi olla lunta vain reippaat 70 senttiä! Olen viisastunut viime talvisesta ja korjasin nyt hyvissä ajoin kelkkaurastani sen hankalan kohdan. Toistakin paikkaa korjailin. Ei muuten meinannut jalka nousta millään kelkan astinlaudalle, kun oli tarve nousta takaisin kelkan päälle. Kelkka kun pysyi hyvin hangen pinnalla. Kävin vielä samalla reissulla lapioimassa auravalliin aukon paikkaan, josta lähtee kelkkaura hyllikuopan ohi pelloille. Puunajoa varten. En kuitenkaan lähtenyt tällä kertaa ajamaan jälkeä. Jonkunlainen vanha pohja sinne on, mutta odottelen vielä. Mökillä lapioin lanssin päältä malliksi lunta pois. Puolen tunnin välipalapaussi. Tauon jälkeen puoli kahdeltatoista lapioin lanssipressun päältä loputkin lumet. Otin pressun puiden päältä. Ilma alkoi mennä plussan puolelle. Kuusen oksilta alkoi jo tippuilemaan lunta niskaan. Kävin pikapikaa hakemassa laavun takaa aamulla esiin kaivamani pinon lanssiin. Ja peitin lanssipuut taas pressulla. Kävin jäällä poraamassa saunavesiavannon. Toin saunavesiä yhdeksi saunomiskerraksi. Etukäteen tälle päivälle ajattelemani hommat nyt paketissa. Katoilla on vielä vähäinen lumikerros, vaikka viikko sitten pudottelin valtaosan. Tuleeko lisätöitä illaksi? Syötiin ruoka kolmen maissa. Tunnin lepäilyn jälkeen kävin ulkona. Plussalla 1,5 astetta. Puista putoilee vettä. Välillä vielä joku lumipaakkukin. Torstai, 5.3.2026 Torniossa pakkasta 8, mökillä hieman vähemmän. Hetkeksi auto lämppäriin. Aamupala. Liikkeelle päästiin klo 9:40. Mökillä siis yhdentoista jälkeen. Aura oli juuri käynyt pyyhkäisemässä Tarrantien. Uutta lunta pihalla viitisen senttiä. Pakkasta sisällä ja ulkona 5 astetta. Kämpän lämmitystä ja lumihommia. Siiinäpä sitä ohjelmaa ihan nokko. En poistanut tällä kertaa lunta aivan viimeisen päälle. Jos ne suojasäät tulevat, homma hoituu itsestään. Ja tulee tässä vielä aika, että pihalle on saatava lisää lunta, jotta kelkalla voi ajaa pihan läpi. Kävin sen verran naapurissakin, että poistin lingolla aurausvallin pihatien suusta. Kävin lingon kanssa porraspäässä asti. Palasin raideleveyden verran sivummassa toista reunaa. Pääsevät autolla halutessaan suoraan pihalle asti. Linkosin kauempana vallin kelkkareitin kohdalta. Myöhemmin kävin siellä kelkalla ja hoitelin lapiolla kovimmat kokkareet ja vallit, joihin linko ei ollut pystynyt. Yksi aika kookas mänty on katkennut tuosta varapuuvaraston takaa. 6-7 metrin korkeudesta. Polttopuuta siitä saadaan monta kopallista. Kellarin sisempi ovi oli jälleen tiukassa. Lähti kuitenkin helpommin, kuin viikko sitten. Syötiin ruoka. Tulet jo takassakin. Yläkerran lunkka avattu. Pikku hiljaa alkaa olla lämmintä kämpässä. Ennen kuutta kekäleet takasta kamiinan puolelle. Alakerrassa jo +18. Menin yäkertaan päikkäreille. Sielä +13. Puolen tunnin kuluttua jo +17. Siirryin takaisin alas. Aino vahtasi ampumahiihtoa kännykästä. Keskiviikko, 4.3.2026 Yöllä pikkupakkanen. Aamulla kylmimmillään 5-6 astetta. Onneksi poutaa. Eilisiltana putsasin kolalapiolla takapihan terassin. Nyt aamulla viimeistelin katuharjalla tilanteen. Ennen kuin ilma menee plussalle. Kone ei ole vielä käynyt pihalla. Vähän sitä kyllä jo odottelin, että pääsisin viimeistelemään paikkoja omalta osaltani. Laitoin ruokahommat kypsentämistä vaille valmiiksi. Kyllästyin odottelemaan lumikonetta ja lähdin pihalle. Tällä kertaa en tehnyt hommaa niin laajasti, kuin monesti. Lunta oli tasamaalla alle 10 senttiä. Ehkä 6cm. Mutta paikoin sitä oli vahvemmalti. Kyllä kone hoitaa. Siirsin auton pois ruudustaan ja putsasin paikan. Lumityöt tehty. Kello oli 10:20. Napsautin uunin päälle. Siellä oli valmiiksi iso vuoka täynnä kanan koipireisiä. Suihkuun mars. Ennen puoltapäivää potut tulelle. Ja sitten syömään. Ruuan jälkeen perkasimme loput kanan jalat. Muutamaksi kerraksi taas evästä. Kone kävi iltapäivällä pihamaalla. Kolmen maissa käväisin viemässä roskia ja postilaatikolla. Samalla reissulla kolasin auton laidalta pienen vallin koneen jäljiltä. Tarkistin sitten jälleen netistä Motonetin kaasupullosaldon. Nyt kaasua oli tullut. Lähdin sitten liki samaa kuumaa pullon vaihtoon. Hinta oli entinen. Hormuzinsalmen tukos ei vielä vaikuttanut kaasun hintaan. Bensan hintaan se oli jo hieman vaikuttanut. Liikenneympyrässä oli joku kuorma-auto jumissa. Oliko kolari vai muu ongelma. Kiersinkin siis "Mänskin" risteyksen kautta. Se on vain mielenkiintoista, kuinka Torpin suunnasta ajetaan tien yli Luotomäen puolelle. Puolet kuskeista ajaa yhä väärin, vaikka järjestely on ollut kauan voimassa. Vuosia. Sama on TB:n risteyksessä. Torpin puolelta on vain kaksi kaistaa. Liikennemerkki kertoo ryhmittäytymisohjeet. Kesällä maalatut nuolet auttavat, mutta ei sekään aina silti riitä. Ihme, kun ei noissa risteyksissä kolise useammin. Huomenna aamusta mökille. Nyt onkin aivan erilaiset olosuhteet mökissä, kuin viime perjantaina. Silloin mökissä oli syväjäädytyksen jäljiltä pakkasta reilunlaisesti. Kämpän lämmitys käytti pikkuisen hitaasti. Nyt on todennäköistä, että kämppään jätetyt vesitilkat eivät ole jäässä. Ainakaan kannellisissa astioissa olevat. Ulkona lienee mökille saapuessamme hiukan pakkasen puolella, mutta iltapäiväksi tilanne muuttuu. Mökkikin lämpenee eri tahtiin. Lunta mökille on satanut vain hiukan. Onko edes lumitöiksi asti? Etenkin jos plussakelit toteutuvat, on uusi pumpulilumi hetkessä sulanut. Hieman jo valmistelin tavaroitani valmiiksi. Huomenna voi olla jo niin into lähteä, ettei kaikkea muista ottaa mukaan! Joskus on niinkin käynyt! Iltasella tuli katsottua yksi elokuva. Mustaa huumoria. Oli oikeastaan aika hauska elokuva. Ihan kuin Coenin veljesten filmeissä, sai koko ajan olla hymy naamalla, vaikka elokuvassa verikin roiskui. Aika hieno filmi ... kaksi Oscariakin saanut. Tiistai, 3.3.2026 En ole aikaisemmin asiaa tutkaillut enkä kiinnittänyt huomiota yhteen juttuun. Lauantaina iltapäivällä laitoin nettiin lumenpudotusvideon. Jostakin kumman syystä niitä katselukertoja on ruvennut kertymään mielestäni ihan tolkuttomasti. Tänään aamulla niitä oli viedeopätkällä jo 11438 kappaletta. Kolmasosa Facebookista, loput Instagrammista. Kun seuraajia minulla on kummassakin vain joitain kymmeniä, ovat katselijat pääosin ihan vieraita. En ole laittanut videon yhteyteen minkäänlaisia tageja ym. houkuttimia. Käsittämätöntä! Eikös ihmiset olekin omituisia! Illalla näytti pakastuvan. Mittari näytti jo kuuttatoista pakkasastetta. Keskiyön seutuvilla hiukan helpotti. Lämpötila oli enää -14 astetta. Aamulla -13. Heikko lumisaderintama saavuttanut meidät. Mutta ulkona vain hutera ja tosi ilmava kerros pumpulia. Toivottavasti sade ei tuosta muuksi muutukaan. Eilen ennustettiin, että sade tulisi vasta iltapäivällä ja illalla. Saattaa tietenkin ollakin niin. Ollaan hieman jo suunniteltu mökkireissua. Ilmeisesti mennään torstaina. Kauppahommat siis hoideltava tänään ja/tai huomenna. Lista on aika pitkä. Ja painoa tulee, kun meinasin laitella uunissa lihapuolta reippaan annoksen. Ostoslistat ovat valmiit jo aamusta. Auton laitoin töpökkään puoli yhdeksältä. Puoli kymmenen aikaan lähdin reissuille. Ja lumisade oli kuitenkin melkoinen. Tuuleskeli myös reippaasti. Jaa ... tuli se kunnon pyry sitten kuitenkin! Ajoin ensi Motonettiin. Kaasua ei ollut. Huomenna ehkä. Otin kuitenkin SodaStreamin hiilihppopatruunat. Niitä kuitenkin oli. Puuilossakaan ei ollut kaasua. Loppuviikolla tulossa. Onneksi mökillä on kaasua. Ei sen kanssa tule ongelmaa, vaikkei sitä läviviikkoina saisikaan. Jatkoin Prismaan. Sieltä loppuviikoksi hedelmät ynnämuut sellaiset. Liha/kanaosastolta otin muutaman kilon lihaa. Punaista ja valkoista. Kylmäsavulohtakin hieman. Ja leivät tietenkin. Kierros jatkui huoltoasemalle. Tankkiin ja Jerryyn bensaa. On se bensa kalliimpaakin ollut. En tiedä, tuleeko se kipuraja ollenkaan vastaan. Kyllä sitä polttoainetta on ostettava, jos meinaa elää ja olla. Toin ostokset kotiin. Piti käydä veskissäkin. Alkoi homma niin kusettamaan, kun kaasua ei saanut. Jatkoin sitten hetikohta Cittariin. Pakkasmittari näytti enää -6 astetta. Parkkihallissa lumet ja jäät sulivat liki olemattomiin auton päältä. Ja mikä tärkeintä, mökkireissulla vanteisiin pakkautunut lumi lähti irti. Hieman jouduin auttamaan. Niin ... kaupan puolelta ne jutut, joita en Prismasta ostanut. Maitotuotteita, leikettä, grillimakkaraakin. Kun lumi pakkautuu vanteisiin ja ilma käy välillä plussalla (esim. parkkihallissa), valuu sulamisvettä vanteen yläreunasta alareunaan. Ja pakkasessa se jäätyy. Kaupunkiajossa sitä ei huomaa, mutta kun vauhti nousee lähemmäs 100 km/h, alkaa melkoinen tärinä. Monesti on ollut pakko keskeyttää matkanteko ja yrittää meisselillä putsata jääpaakkuja. Syötiin ruoka. Valmista italianpataa pakkasesta. Aloin sitten valmistelemaan karjalanpaistia. Lihat olivat valmiiksi pilkottuja. Matkaan pilkoin 10 kookasta porkkanaa ja kaksi isoa sipulia. Suolaa ja maustepippuria. Ja vettä. Iso uunivuoallinen herkkua. Jossakin vaiheessa käytin paistosta pois uunista ja sekoitin sitä niin, että paistuneet osat piiloutuvat nesteeseen. Laitoin folion kanneksi. Ja uuniin uudestaan. 3,5 tuntia uunissa. 3 tuntia ainakin kiehumista. Sammutin uunin. Puolen tunnin päästä otin vuoan uunista ja laitoin paistoksen rasioihin. Tuli taas monelle aterialle kunnon proteiinipaukut. Potut vain seuraksi. Lumisade osoitti jo kuuden aikaan loppumisen merkkejä. Mutta yksi pilvenhäntä sinnitteli. Lämpötila meni jo niukasti plussallekin, ennen kuin sade lopulta oli ohi. Tornio, Meltosjärvi ja Pello saivat lunta 7-9 senttiä. Olisi varmaan taas mökkitien aurauksen paikka. Lunta voi olla paikoin enemmänkin, sillä tuuli on saattanut pyöritellä kinoksia teille. Hieman ennen kahdeksaa sade sitten loppui lopullisesti. Etuoven luota olin saanut lumet jo aiemmin pois. Takapihalla sitä vielä oli, vaikka Aino olikin iltapäivällä siellä kertaalleen lumityöt tehnyt. Lumi alkoi olla kosteaa ja tarttui työvälineisiin. Tuli onneksi kuitenkin tehtyä. Maanantai, 2.3.2026 Pahimmat kolotukset ja vihlomiset ovat yön aikana helpottaneet. Kyllä tässä taas kohta ollaan huippuvireessä. Mukava kuitenkin olla nyt kotosalla. Ilman isompia töitä. Eilen tultuamme lakaisin etupihan ovensuun. Tänään aamulla takapihan puolen. Perjantaina illalla oli sadellut hieman lunta. Pari senttiä. Siinäpä sitä hommaa kerrakseen. Komea ja aurinkoinen päivä. Varjossa pakkasta 6-7 astetta, mutta takapihan paisteessa saman verran plussaa. Huomiselle olisikin luvassa lumisadetta. Tänne runsaammin, kuin mökille. Tänne jopa kymmenisen senttiä, mökille hieman vähemmän. Katsotaan miten meidän käy. Lumipeitehän meillä on vahvimmillaan maalis-huhtikuun vaihteessa. Metriin on mökillä matkaa vielä noin 30 senttiä. Plussakeleillä hötylumen vahvuus putoaa helposti jopa kymmeniä senttejä. Etenkin vesisateessa. Ollaan katsottu muutamat tallenteet. Ollaan aika monet myös poistettu ilman katsomista. Joitakin juttuja voi katsoa uusintoina, mutta joitakin ei millään ilveellä. On melko käsittämätöntä, että Kuwait on ampunut alas USA:n hävittäjiä. Sotatoimissa on osapuolia. Toiset ovat vihollisia, mutta ei kaikki. Luulisi, että nykytekniikan avulla tuollaiset katastrofit voisi välttää. Toinen ihmetyksen aihe on Hormuzinsalmi. Luulisi USA:lla olevan tiedot paikoista, joista Iran pääsee lähettämään ohjuksia salmessa kulkevien laivojen turmaksi. Vai onko asia niin, että USA:n öljytulot kasvavat, kun salmesta ei öljylaivat enää pääse läpi. Sunnuntai, 1.3.2026 Samanlainen aamu kuin eilen. Saman verran pakkastakin. Eli 9,3 astetta. Trumpin diplomatiaa toteutetaan Iranissa. Kyllähän tuollainen asia huomioidaan silloin, kun seuraava Nobelin rauhanpalkinnon saaja valitaan. On noissa iskuissa sellainen positiivinen puoli, kun yritetään tuhota Iranin ohjustehtaita. Venäjälle ei ole niin paljon toimitettavaa Ukrainaan ammuttavaksi. Tankkasin lingon. Siirsin loput polttoaineet pieniin astioihin kuljetusastioista. Helpommat käyttää. Aloin pudottelemaan lunta puuvaraston katolta. Siltä lappeelta, josta lumi voi pudota kulkutielle. Autotie pihalle voisi tukkeentua. Mökin katolta putosi lumet joulukuun suojakeleissä. Siellä lumen vahvuus olikin olikin vain puolet muiden kattojen lumivahvuudesta. Ja mökin katolla lumi oli melko pehmeää. Tuo varasto, jolta nyt aloitin poistaa kattolunta, oli saanut puista kunnolla sohjoa. Sohjo oli jäätynyt. Pinta-alaa oli eilistä paljon vähemmän, mutta lunta oli silti varmaan saman verran. Ja kovaa. Katto kuitenkin tyhjeni. Ja pudotetut lumet saivat linkokäsittelyllä siirron kauemmas. Yhdeltätoista pientä välipalaa. Kolmas päivä peräkkäin aika rankkaa puuhaa. Eikä oikeastaan mitään puuhastelua. Siinä välipalalla ehdottelinkin, että voitaisiin lähteä illaksi kotiin. Huomenna kun ei enää millään taitaisi jaksaa touhuta. Toisaalta olin jo tänään saavuttamassa vähimmäistavoitteeni tälle reissulle. Näin sitten päätettiin. Aloin sitten vielä poistamaan alapihan varaston lumikuormaa. Paljon oli siinäkin, mutta se tuli tehtyä. Nyt puhtaita lumesta olivat ne kolme lapetta, jotka suojakeleillä tyhjentyessään aiheuttaisivat ongelmia. Yksi lape on yhä luminen, mutta jos se aiheuttaa polkujen tukkoisuutta, ei hätä ole suuri. Sen kun voi kiertää toista kautta. Menin sitten lingon kanssa umpiseen. Ensin polku leikkimökkiin. Siitä keinun ohi grillille. Ja verkkohuoneelle. Vein sitten lingon jo pois. Lumilapion kanssa veskin ja kompostin välisestä laudoituksesta kovaa lumikerrosta vähemmäs. Leikkimökin rappuset lumettomiksi. Keinu tyhjäksi lumesta. Alkoi meikäläiselle jo riittämään. Kahden aikaan sisälle. Syötiin hernekeitot. Oli sen miljoona asiaa vielä tekemättä. Kantamista. Kävelyä. Kävelyä. Ja taas kantamista. Ennen neljää kuitenkin päästiin lähtemään. Aurinko paistoi. Pakkasta 7 astetta. Matkan puolivälistä alkaen pilveilevää ja sumuista. Torniossa jonoa bensamittareille. Joopa joo! Alkavan viikon keskivaiheilla saattaa tulla keväisiä kelejä. Mökillekin luvassa kuutta astetta plussaa. Olipa korkea aika saada ne lumihommat mallillensa. Plussakelit saattavat tehdä hyvää myös lumelle. Tiivistyisi. Kun olin vienyt lingon talliin ja laittanut lumilapion naulaan, ajelin kelkalla muutamia kierroksia. Jäällä oli hyvä ajella, mutta metsän puolella lumi oli liian pehmeää ja kelkka meinasi väkipakolla kaatua. Kun lumi kastuu, se tiivistyy. Alkaa kantamaan kelkkaa paremmin. Iltasella pahimmat kiputilat alkoivat hieman jo hellittämään. Oli kuitenkin hyvä, kun tultiin kotosalle palautumaan. Loppuviikosta mennään kuitenkin uudestaan. Hommat jatkuvat, mutta lumityöt nyt kai ohi. Ellei sitten satele tolkuttomasti uutta. Kattohommat kuitenkin melko varmasti riittivät. Lauantai, 28.2.2026 Eilen oli kämpän lämpeneminen lievästi sanottuna sitkasta. Muutama kopallinen saatiin kulumaan kamiinassa ja takassa. Tottahan mökki kuitenkin lopulta lämpeni ja yöllä oli vähintäänkin riittävän lämmintä. Aamulla takan kylki oli yhä kuuma. Ei ollut paikat juurikaan aamulla kipeinä, kuten olin pelännyt. Aamulla jatkoin kellarin sisemmän oven parissa. Ei se helppoa ollut tänäänkään. Lopulta kuitenkin ovi aukeni. Syyksi jumiin paljastui mielestäni tiivisteen heikko kunto. Tiiviste repsotti yhdestä kohdasta ja kellarin kostea ilma kohtasi kellarin eteisen pakkasilman. Rakoon oli muodostunut kuuraa ja jäätä. Kesällä siinä on pieni korjauksen paikka. Aikaa tärvääntyi kellarin oven kanssa niin paljon, että vasta 10:30 pääsin aloittelemaan lumen pudottamista katolta. Yläpihan puoleinen lape ensin. Olin viime talveksi tehnyt työvälineen lumen pudottamista varten. Se jäi silloin testaamatta. Lumet ehtivät tulla alas omia aikojaan. Ja jäätyivät tietenkin harmiksemme poluille. Nyt pääsin kokeilemaan ja täytyy sanoa, että hyvin pelasi.Maasta käsin oli helppo lohkoa lunta ja kun katossa on jyrkkyyttä, putosivat paakut alas. Kaksi kertaa jouduin lisäämään varteen pituutta, jotta ylettyisin viimeisiinkin lumiin harjalla. Hommaa hidasti oleellisesti se, että jouduin useampaan otteeseen linkoamaan lunta maasta syrjempään. Ja lopuksi vallitkin pois. Pitäähän ikkunoista nähdä muutakin, kuin lumikasoja! Puoli viideltä lopetin. Lape puhdas lumesta. Alkoi olla jo nälkäkin. Ja paikat taas kipeytymässä. Reisilihakset siinä kunnossa, että en ihmettelisi, jos yöllä vetelisi suonta. Polvet kipeät myös. Matalalta istuimelta nousu onnistui vain käsien avulla. Olkapää tulessa. Kämmenessä ja yhdessä sormessa räsmääntymisen merkkejä. Ruuan jälkeen lyhyt lepo. Ansaittu. Huomenna harjoitukset jatkuvat. Perjantai, 27.2.2026 Yöllä satoi lunta, mutta onneksi vain hiukkasen. Aamulla meillä pakkasta 4-5 astetta. Ylälapissa tuplasti. Etelässä plussaa. Varustauduttiin normaalitouhujen ohella mökkimatkaankin. Ei kiirettä, koska oltiin päätetty syödä kotona yhdentoista aikaan. Kävin postilaatikolla. Tein etupihalla lumihommia. Olisikohan lunta ollut nyt 2 senttiä. Tärkeintä saada auto ja autopaikka puhtaaksi. Takapihan putsasin jo toiseen kertaan tälle aamulle. 40 minuuttia kevyehköä liikuntaa. Suihkussa kävin, vaikka hikihommia on mökilläkin tiedossa. Jos sitä vain odottelee, että käy pesulla vasta kun hikihommia ei enää ole, voi ikävät tuoksut pelmahdella kohta ympärillä. Pienen lepäilyn jälkeen sitten se ruoka. Ennen yhtätoista oltiin saatu lautaset tyhjiksi. Liikenteeseen päästiin hiukan suunniteltua aiemmin. Eli puoli kahdeltatoista. Mökissä -12 astetta. Ulkona -5. Uutta lunta kymmenisen senttiä. Mökillä linkosin puoli kuuteen asti. Linkosin myös Ainolle potkukelkkabaanaa, kun tiellä oli lunta kymmenkunta senttiä. Se linkoaminen osoittautui turhaksi, sillä aurakin sitten tuli pian sen jälkeen. Laavulla oli poro käynyt paskomassa lattialle. Onneksi pakkaspaskapipanat olivat irrallaan ja lähtivät lakaisemalla. Yritin avata kellarin ovea, mutta se ei onnistunut. Kokeillaan huomenna. Paikat kipeinä. Mitenkähän huomenna? Pääsenkö punkasta ylös? Torstai, 26.2.2026 Heräsin herätyslaitteen herätykseen. Eli sen sääaseman ylimääräiseen toimintoon. Aiemmin se ei ole aamuisin piipittänyt. Enkä ole sitä herättämään ohjelmoinut. Vedin siitä töpselin irti ja niin hiljeni laite. Ja pimeni näyttö. Ja on äärimmäisen epätodennäköistä, että viritän sitä enää toimintaan. Minulle riittää yksinkertaisemmat asiat. Eilen illalla alkoi satelemaan hienokseltaan lunta. Sade jatkui heikkona koko yön. Puolen päivän maissa tänään alkoi näkymään hiipumisen merkkejä. Pakkasta aamulla 6 astetta. Lauhtumassa. Aamulla ennen aamukahvia kävin takapihalla kolalapiopuuhissa. Lunta oli reipas 5-senttinen. Osa katolta tuulen ansiosta leijaillut. Ruuan jälkeen aloin valmistautumaan kauppareissuun. Kun pakkasta oli vain kolme astetta, en alkanut laittamaan autoa lämppäriin. Lakaisin vain vähäiset lumet auton päältä. Ja etuoveltakin. Otin tuulilasin suojan pois. Ja liikkeelle. Kaupasta kamppeet viikonlopun ajaksi, hieman ylikin. Huomioiden sen, että huomenna varmaankin lähdetään mökille. Paluumatkalla tankkasin auton. Eihän se bensa niin kallista ollutkaan, kuin eilen uutisissa sanottiin! Iltapäivällä kone kävi puhdistamassa pihatien ja parkkipaikan lumesta. Lähdin minäkin hieman ulkoilemaan. Aamulla putsaamani taka- ja etupihan alueet kaipasivat taas katuharjaa. Kolailin sitten koneen jättämiä valleja. Ja auton ympäristöä. Hiki ei tullut. Vähän liikuntaa kuitenkin sain. Sama niille vähäisille lumille! Ollaan suunniteltu mökille menoa huomiseksi. Ollaan viimeksi oltu yökunssissa ennen joulukuun puoliväliä. Kun silloin 13. joulukuuta lauantaiaamuna tehtiin lähtöä kotiin, oli pakkasta muutamaa kymmenystä vaille 30 astetta. Nyt on luvassa kylmimmillään -9 astetta. Eli ei paha. Ensi viikolla luvassa jo plussakelejä. Huomenna saattaa sadella vähän lunta. Ollaan varauduttu kotosallakin aamun lumitöihin ja suihkuun. Syödäänkin kotona, joten lähtö menee ainakin puolille päiville. Valoisaa on yli kuuteen illalla, joten ehtii siinä touhuamaan itsensä ihan väsyksiin asti! Vaikkei heti aamusta mennäkään. Keskiviikko, 25.2.2026 Pakkasukolla tänään vielä viimeinen voimien koitos. Meilläkin mittarissa -27 astetta. Ennen seitsemää, joten pakkasella aikaa kiriä vielä pari tuntia. Kylmintä Länsi-Lapissa. Meltosjärvestä Kilpisjärvelle pakkasta runsaat 32 astetta. Aino laittoi kahvin valumaan. Rupesi sitten ihmettelemään ääntä, jota oli kuulevinaan. Niinkuin jossakin porattaisiin. Minä en kuullut ja laitoin sitten kuulolaitteet korviini. Kävelin sitten kämppää ympäri ja kuuluihan se ääni. Omituinen hurina kuului yhdessä paikassa kaikkein selvimmin. Epäilin hurinan lähteeksi ovikellon summeria. Laitoin korvan seinään summerin lähellä. Ja hurinahan oli melkoinen. Illalla muorien tullessa oli ovikello temppuilut. Nyt kävin ulko-ovella painamassa nappulaa. Ovikello toimi. Hurina loppui. Oli varmaan pakkasessa jäänyt jotenkin huonosti, ja siitä hurina. Illalla hurinaa ei kuultu. Oli tietenkin TV auki. Ja aamulla kuulo on aina herkempi, kuin illalla. Tänään jälleen pääosin välipäivä. Eli ei mitään normaalista poikkeavaa. Ei edes tallenteiden purkua. Ainakaan paljoa. Normaalia elelyä vain. Syönti. Suihku. Ristikoita. No, hox ... sen verran tein, että paistoin eilen ostamani jauhelihat ja jaoin sopiviin kahden päivän annoksiin. Ja laitoin pakastimeen. Pakkanen on ollut kireähköä koko valoisan ajan. Iltapäivällä alkoi tuuli hieman yltymään. Illaksi luvassa sadetta. Puuskat pudottelevat lunta mökillä puista ja kamerat seuraavat tilannetta. Tuprautukset ovat välillä sakeita. Hyvä vain, kun putoaisikin kaikki lumet oksilta ennen uusia sateita. Kestäisivät puut pystyssä. Eikä myöskään lumi putoilisi niskaan, kun tulee aika olla mökillä lumitöissä. Niin ... puheet olivat parasta. Trump on päättänyt hoitaa Iranin suhteet diplomatian keinoin. Varmaan parempi niin, mutta jälleen muutti päätöstään. Tuuliviiri kun on. Tiistai, 24.2.2026 Tänään Matti heittää lämpimän kiven järveen! No joo ... jos heitän Kilpisjärveen, ei siinä kuinkaan käy. Siellä pakkasta liki 33 astetta. Jäätä järvessä 70 senttiä. Eipä olisi kummoinen vaikutus. Kuten ei Miekojärvessäkään olisi. Siellä kolmisen astetta lämpimämpää. Jäätä paljon sielläkin. Tarkkaa lukemaa ei saatavissa. Huomenna vielä pakkaspäivä. Sitten repeää! Meillä aamupakkasta 25 astetta. Tänään edessä kauppa-asioita. Kymmeneltä tai hieman ennenkin laitoin auton lämppäriin. Kolasin samalla reissulla pari kolallista lunta ja kävin viemässä vähän roskia ja hain postinkin. Aino harrasteli pienimuotoista siivoilua. Ruuan jälkeen lähdin kauppareissuun. Oli hieman asiaa Lidliin. Päätin, etten sitten muualla nyt käy ollenkaan. Yritin löytää sieltä kaiken tarvittavan. Aika hyvin löysinkin. Yhdelle puuttuvalle löysin korvaavan. Yhtä toista en löytänyt ollenkaan. Ei onneksi ollut haitaksi. Loppuviikon kauppareissuun asti taas pärjätään. Lidlin valikoima poikkeaa oleellisesti K- ja S-ryhmien valikoimista. Siksi meni aikaa turhankin paljon, että löysin tarpeellista riittävästi. No, aikaa kuitenkin oli. Iltapäivän päätteeksi pelimuorit koolle. Meillä rinki tällä kertaa. Pääsin osallisesksi kahvileivistä + muusta. Sain myös poistettua tallennuspilvestä useampia juttuja. Jonkun katselin. Jonkun hylkäsin. Tilanne on hallinnassa. Montaakaan ylimääräistä ei enää ole roikkumassa. Katsonko niitä vai poistanko ... jää nähtäväksi. Sään ennustajat ovat hieman erimielisiä siitä, kuinka paljon saadaan sadetta loppuviikosta. Uutiset eivät kerro, onko Iranin ja USA:n sapelien kalistelu johtamassa mihinkään. Se on kuitenkin varmaa, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on jatkunut jo neljä vuotta. Kuka olisi silloin tätä uskonut. Nyt on helpompi uskoa, että sota voi helposti jatkua toiset neljä vuotta. Maanantai, 23.2.2026 Meillä nyt 7 astetta eilistä kylmempää aamulla. Eli -24. Tuollla korkeammalla (Kittilä, Sodankylä) -30 ei ollut harvinaisuus. Mökkimaisemissa tuosta jäätiin pykälän verran. Nuo kylmimmät alueet edustavat aika hyvin koko talven kovimpien pakkasten alueita. Leveyspiirien 67 ja 69 välillä on talvisin varmimmin tulipalopakkasia. Itärajalla hieman etelämpänäkin. Poikkeuksia välillä tietenkin on, etelän ja pohjoisen suuntaan. Päiväkin oli sitten eilistä selvästi kylmempi. Vaikka aurinko paistoi takapihan mittariantureihin, ei lämpö siellä noussut plussalle. Etupihan varjoissa pakkasta koko päivän noin 13-14 astetta. Viikonlopun ennuste muuttunut lämpimämpään suuntaan. Jopa plussakeliä. Mutta sadetta! Trumppi on siirtänyt sotakalustoa Lähi-Itään Ja uhkailee Irania. Eilen hän antoi Iranille 48 tuntia aikaa suostua ydinohjelmaehtoihin. Muutoin alkaa jyty käymään. Mitenkähän tuossa käy? Trump on monessa asiassa soutanut ja huopaillut. Kukaan ei voi tietää eikä ymmärtää, mitä hänellä päässä liikkuu. Jos jotain liikkuu. Tiistaina kai sitten kuulemme, onko Iran myöntynyt, aloittaako Trump sodan, vai olivatko puheet parasta. Sunnuntai, 22.2.2026 Tuli se pakkanen, niinkuin oli ennustettukin. Länsi-Lapissa Pello-Muonio-Kolari-Kittilä -suunnalla kylmintä. Jopa -30 astetta. Meillä -17. Yöllä ei enää lunta sadellut. Aamupalan jälkeen lämpöisesti päälle. Ja pihalle. Eilistä lunta oli pihalla 5-6 senttiä. Kevyttä hötyä. Jonkun verran sitä siirtelin. Putsasin autonkin ja autopaikan. Mukava puolen tunnin liikunta. Etupihan mittariin paistoi aurinko, ja hetken aikaa mittari näytti -4:ää. Hetkistä myöhemmin palattiin arkisempiin lukemiin. Kävin suihkussa. Pyykit koneeseen. Alkoi naisten hiihto. Syötiin ruoka. Takapihan mittariin alkoi auringon säteet osumaan. Hetkessä +5 astetta. Varjon puolella -10. Ensimmäinen kerta, kun paisteessa meni plussan puolelle. Oliko kaksi vuorokautta sovittua aiemmin? Naisten 5-kymppinen meni suomalaisilta yhtä hyvin, kuin miesten vastaava. Kerttu oli seisemäs. Jääkiekon finaali ei enää jaksanut kiinnostaa. Katsottiin sillä aikaa kaksi Hercule Poirot -jaksoa. Ehdittiinkin sitten juuri katsomaan finaalin loppua. Taas jatkoaika! Kun aurinko oll laskenut, alkoi ilma jälleen pakastumaan. Puoli kahdeksalta oli jo -17 astetta. Aamuksi luvassa monin paikoin yli 30 pakkasastetta. Samaa alkuviikoksi. Torstai voisi olla ensimmäinen päivä, jolloin aamulla ei ole takana kova pakkasyö. Mutta ... tulleeko se pyry sen sijaan? Ensimmäistä kertaa tälle vuodelle Ainokin otti puheeksi mökille menon. Joko alkaa olla KB-kuumetta? Ennen perjantaita ei varmaankaan olla menossa. Ensi viikonloppuna ei todennäköisesti ole Tarralle muita menijöitä. Meidänkin meno tietenkin epävarmaa. On myös mahdollista sellainen, että mennäänkin lauantaina tai sunnuntaina. Parin-kolmen yön reissulle. Siinä olisi omat etunsa. Mikäpä meitä estää niin tekemästä. Eikös tässä olla eläkkeellä ja jokainen päivä on vapaapäivä! Lauantai, 21.2.2026 Nyt aamulla pakkasta vain noin 9 astetta. Luntakaan ei ole yöllä sadellut. Alkaisi olla mökkikelitkin kohdillaan. Ensi viikonlopulle luvassa lauhaa. Ja lumisadetta. Noihin ennusteisiin ei kuitenkaan voi vielä luottaa. Päätös mökille menosta kannattaa tehdä keskiviikkona tai torstaina. Voihan sitä tietenkin suunnitella ja valmistautua. Kyllähän suunnitelmia voi aina muuttaa tai perua. Ei se niin tavatonta olisi! Ennen pääsiäistä on enää viisi viikonloppua. Pääsiäisen jälkeen ollaan menossa jo huhtikuulla. Huhtikuulla voivat talvikelit mennä hyvinkin nopeasti. Usein Vappuna ovat tiet sulat ja ojat täynnä vettä. Kelkalla ei ole asiaa juuri minnekään. Olisi siis hyvissä ajoin saatava ne puut pinoihin mökille, jotka on aikonut. Osa puista pitää vielä kaataakin. Osa on pinoissa odottamassa kyytiä. Ennen puiden kaatoa olisi tehtävä kelkalla noutoreittejä. Ja antaa niiden jomottua. Mökillä välttämättömimmät lumityöt on tehty. Laavun suunta on kuitenkin ummessa. Samoin väylät leikkimökkkiin ja grillille. Katot on putsattava. Hommaa olisi moneksi viikonlopuksi. Jotkut viisaat taas urputtavat eilisen välierähäviön johdosta. Kyllä Kanada oli parempi ja ansaitsi voittonsa. Se vain ei oikein mene oikeustajuuni, että molemmat päätuomarit olivat kanadalaisia! En väitä, että olisivat vetäneet kotiin päin. Mutta silti! Loppuillasta on mahdollisuus lätkän pronssimitaliin. Päivällä miesten 5-kymppinen meni ennakkokaavailujen mukaisesti. Iivo keskeytti jo runsaan puolen tunnin jälkeen. Arsi oli seitsemäs, mikä oli positiivinen ylläri. Ampumahiihdossa mahdollisuuksia myös, jos sattuu sihti kohdilleen. Meillä puoli kahdelta enää kolmisen astetta pakkasta. Lunta satelee, mutta kovin heikosti ... onneksi. Ampumahiihto meni heikosti. Kisat tosiaan vetävät viimeisiään. Nyt kohta alkamassa pronssipeli. Huomenna naisten 5-kymppinen. Olin ennen kisoja vähän epävarma siitä, että alkaako tallenteita kertymään niin paljon, että niiden purkaminen on työlästä. Ei näin ole kuitenkaan käynyt. Joku sarja loppui sopivasti. Olympialähetykset ovat syrjäyttäneet joitakin. Ja on aina välillä ollut muutenkin aikaa katsoa tallenteita, kun kaikki olympialajit eivät meillä ole in. Mukava on ollut kisoja katsella. Mutta tosi mukava on pitää neljän vuoden paussi talviolympialaisista! Iltamyöhään lumisade loppui. Aino putsasi vähän aiemmin lumentyöntimellä takapihan. Pronssipelin toisella erätauolla kävin harjaammassa takapihan terassin. Lunta oli taas pari senttiä. Taitaa alkaa pakastumaan. Aamuksi ennustetaan -17 astetta. Nyt vain -6. Lätkästä saatiin pronssia. Ansaitusti. Suomen kuudes mitali. Onhan niitä siis kuitenkin tullut. Puolet niistä yhdistetyn miehille. Ihan siisti homma kaikenkaikkiaan! Perjantai, 20.2.2026 Kyllä pakkaset kiristyivät yön aikana taas ihan kunnon lukemiin. Torniossakin aamulla -28,4. Meltosjärvessä -32,7. Vastavaa oli laajalti ympäri Lappia. Huomiseksi saattaa lauhtua meillä jopa -5 asteeseen. Sitten taasen pakkasta reippaammin. Ensi viikon lopulle luvassa jo aika lauhaa. Ja tietenkin pyryä! Olympialaisia on käyty Italiassa parin viikon ajan. Viimeiset päivät nyt menossa. Tänään ratkeaa se, että pelaako Suomi jääkiekon kullasta vai pronssista. Kultamitalin uusinta olisi kova juttu. Tämänhetkisen mitalitaulukon mukaan Suomi on sijalla 23. Yksi kultamitali Suomelle nostaisi meidät nykytaulukossa sijalle 18. Mitalien kokonaislukumäärässä ollaan sijalla 16. Onhan se kuitenkin jotakin. Maanantaina mökillä käydessäni lipsahti minulla kädestä keittiössä ollut lämpömittari. Se meni 3-4 kappaleeseen. Asensin kappaleet paikoilleen, mutta en ole lainkaan varma, toimiiko mittari enää. Vahinko ei ole suuri. Kolmen euron jousitoiminen mittari. Motonetistä ostin korvaavan mittarin. Digitaalinäytöllä. Eilen huomasin, että siinä ei ole ollenkaan reikää tai lenkkiä, mistä sen voisi ripustaa naulaan tai koukkuun. Vähän aikaa mietiskeltyäni keksin ratkaisun. Porakone, puolentoista millin terä ja pätkä kuparilankaa. Ja mittari valmis ripustettavaksi seinälle! Koko päivän on pidellyt pakkasia. -15 on ollut lämpimintä. Auringon paisteessa -12. Illan pimentyessä kylmeni hieman. Ei haittaa. Kuuma lätkäpeli teeveessä. Toisen erän jälkeen Suomi maalin johdossa. Mutta Kanadalla on ollut melkoinen ote kakkoserässä. Pelottava ote suorastaan! Kolmannessa erässä paine jatkui. Ja se toi tulosta. Kanada finaaliin jännittävien vaiheiden jälkeen. Ansaitusti! Huomenna meillä pronssiottelu. Torstai, 19.2.2026 Ylälapin tuimat pakkaset jatkuvat. Meillä nyt parikymmentä astetta lauhempaa, eli noin -15 astetta. Oltiin päätetty tehdä pitkästä aikaa ulkomaan reissu. Ei kuitenkaan heti aamusta. Katsottaisiin ensin yhdistetyn mäki ja syötäisiin ruoka. Hieman ennen yhtätoista laitoin auton lämppäriin. Kolasin hötylunta kolallisen tai pari. Lakaisin takapihan. Yhdistetyn mäki meni tyydyttävästi. Syötiin sitten ruoka ja kohta oltiin valmiita liikenteeseen. Ajeltiin IcaMaxiin. Aino osteli kioskin puolelta pössäkät. Minulla oli Ica-lista ja kävin pikakierroksen kaupan puolella. Saattaa mennä taas kuukausi-pari, ennenkuin on taas käyntiä. Ainakaan samoja asioita ei varmaan ihan heti tarvita. Ajeltiin kotiin. Ostokset kaappeihin. Osa pakkaseenkin. Lähdin sitten uuteen reissuun. Sille ei olisi nyt ollut kiirettä, mutta mutta näin selvittiin yhdellä auton lämmityksellä. Säästyy yhtiösähköä, säästyy autokin, säästyy polttoainettakin. Ajelin ensi Motonettiin. Pikku juttuja ... niinkuin melko usein sieltä muutenkin. Sitten Prismaan. Sieltä sitten ihan reippaat ostoset. Viikonlopun ylitse varmaan riittvät. En meinannut muistaa, mihin riviin autoni jätin ja hetken sain tähyillä ympärilleni. Koko päivän ajan on varjossa ollut 13-14 astetta pakkasta. Parkkipaikalla auton mittari näytti kuitenkin vain -8 astetta. Kotona taas kamppeet paikoilleen. Kahvit ja sitten katsomaan yhdistetyn hiihto-osuutta. Pelipaikoilla sakea pyry. Toivoinkin, etteivät suomalaiset ala menemään kärkeen latua aukomaan. Kuulivat kai minut. Perässä hiihtelivät. Keli oli kamalannäköistä pöperöä. Mietin, että jos joku nyt kaatuu, jää hän auttamatta viidennneksi. Ja niinpä pian saksalainen kaatuikin ja japanilainen ajoi samaan kasaan. Kohta meni Itävallan poika turvalleen. Suomi ja Norja jäivät enää kahdestaan taistelemaan voitosta. Toiseksi jäätiin, mutta olipahan mielenkiintoinen kisa. Auringon paistekaan ei saanut takapihan lämpötilaa plussalle. 5-6 astetta oli vähintään pakkasta, vaikka aurinko paistoi suoraan anturiin. Ennen kuutta vilkaisin lämpömittariin. Hämmästyin, kun lukema oli saavuttamassa -20 asteen rajan. Ja meni sitten reippaasti ylikin. Lauhtuvaa luvattu. Lauhtuu milloin lauhtuu! Ruotsi on menestynyt kisoissa mielestäni hyvin. Erittäin hyvin jopa. Ruotsilla on huippuja sellaisissakin lajeissa, joissa Suomella ei oikeastaan ole edes harrastajia. Onko menestys rahasta kiinni vai miksi mitaleja ropisee naapuriin? No, menestyspaineetkin ovat kovat. Mieshiihtäjät on saaneet piiskaa. Tuskin mies- tai naiskiekkoilijoitakaan on kehuttu. Eihän kaikkea voi saada. USA vei naisten lätkäkullan. Antavatkohan Trumpille? Sori ... vanha vitsi! Meillä pakkanen näyttää yötä vasten kiristyvän. Itälapissa meni 3-kymppinen taas rikki. Meltosjärvessä jäätiin vain hieman ... ainakin toistaiseksi. Onneksi ollaan kotona. Olen jo Ainolle ehdotellut, että mentäisiinkö viikon kuluttua mökille. Onhan se mahdollista, mutta pitää ison sääkuvan kyllä muuttua. Oleellisesti. Keskiviikko, 18.2.2026 Aamuviiden aikaan pakkasta oli vielä 22 astetta. Seitsemän aikaa lämpötila oli -16 astetta. Ja siitä vähitellen hieman lauhemmaksi. Jokohan nyt on lopullisesti se aika, kun päivällä ei enää huippupakkasia olekaan? No, päälaella -30 ainakin vielä aamukymmenen jälkeen. Aamupalan jälkeen puin hieman lämpimämpää suojavaatetta päälle ja lähdin pihamaalle hetkeksi. Kolailin tuosta edestä hieman lunta. Putsasin auton ja autopaikan. Harjasin takapihan laudoitusalueen. Puoli tuntia kevyttä liikuntaa. Kroppa sitä liikuntaa kaipaakin. Paitsi nuo olkapäät! Tänään kisoja tuntikaupalla. Jo ennen yhtätoista alkavat parisprinttien karsinnat. Illalla Suomen puolivälieräpeli Sveitsiä vastaan. Parisprinteistä eivät odotukset olleet korkealla. Silti lopputulokset olivat jopa odotuksiakin heikompia. Vein Ainon neljäksi muorien pelipaikoille. Radiosta tuli hetken aikaa naisten ampumahiihtoviestiä. Ei vaikuttanut siltä, että oltaisiin kärkikahinoissa. Kotona sitten taas telkkari auki. Kaukana kärjestä tosiaan oltiin. Katsoin yhden vajaan tunnin mittaisen tallenteen. Toisen vastaavan poistin ja poistin sen sarjan myös tallennettavien listalta. Aika tyhmä ohjelma. Yhden musiikkiohjelman pikakelasin ja poistin ... pieni pettymys. Jääkiekon ohessa otin käsittelyyn kauan toimimattomana olleen sääaseman. Ulkoanturiin/lähettimeen vaihdoin patterit. Sisälle tulevaan sääasemaan etsin sopivan virtalähteen. Laitoin asetuksia kohdalleen, kun ohjepaperikin löytyi. Oikea sijoituspaikka on vielä hakusessa. Niin tuo sääasema ... mistähän se on noin pramean arvon saanut? Eihän siinä ole sääasemaan viittaavia toimintoja kuin ulkolämmön mittaus. Sisältä se ilmoittaa lämmön ohella myös ilman kosteusprosentin. Puolivälierässä Sveitsi teki ensimmäisessä erässä kaksi peräkkäistä maalia. Niinpä! Suomi oli pulassa. Toisessa erässä Suomi tuntui pääsevän mukaan peliin. Mutta voitto vaatii maaleja. Ja niitähän ei tullut. Kolmannessa erässä vaikeudet jatkuivat. Surkeata ylivoimaa. Näinkö tässä kävi, että myös Sveitsin miehet pudottivat meidät jatkosta? Naisethan näin jo tekivät. Toiveet hieman nousivat, kun Suomi sai kuparisen rikki. Peliaikaa 6:06. Lopussa Suomi otti maalivahdin pois. Tasoitus, kun peliaikaa hieman toista minuuttia jäljellä. Kun jatkoaika alkoi, olin satavarma Suomen voitosta. Ja niinhän siinä kävi! Suomi mitalipeleihin! Olipa siis tosi mahtava loppu pelille. Maalivahdin vaihtaminen kuudenteen kenttäpelaajaan onnistuu harvoin. Tällä kertaa näin kuitenkin kävi. Tiistai, 17.2.2026 Olipa outo tunne, kun aamulla oli ainoastaan 13 astetta pakkasta. No, niin oli kyllä eilenkin. Eilen päivällä lauhtui kuuteen asteeseen. Käykö tänäänkin niin? Tekaisin vähäisiä lumitöitä. Olen päivittäin lakaissut tuosta etupihalta ovisuusta lunta. On syntynyt pienehkö lumikasa. Sen poistin. Ja hieman samaa vähän leveämmältäkin. Laitoin auton lämmitykseen. Lakaisin vielä takapihaltakin lumet. Ennen kymmentä kauppareissuun. Yhdistetyn mäki alkaisi yhdeltätoista, joten se määräsi aikataulua. Loppuviikon eväät kärryyn. Jännä juttu, kun Ainon suosikkileipää olen saanut kolmella tai neljällä käynnillä. Ja aina viimeisen. Päiväystä reilusti jäljellä, joten ei se leipä ole hyllyyn jäänyt heikon menekin vuoksi. Kotona olin 10:40. Hyvin ehti laittaa kamppeet paikoilleen ja vaihtaa vaatteet. Kohta puolen päivän jälkeen alkoi satelemaan lunta. Välillä sakeastikin. Katsoin tutkakuvia netistä. Yllemme oli saapunut kapea saderintama. Alkoi jostakin kaukaa Ruotsin puolelta ja jatkui meiltä Rovaniemen suuntaan. Sinnepäin se rintama liikkui kapeana nauhana. Eli meillä vain satoi ja satoi. Olisi nyt liikkunut etelän tai pohjoiseen, mutta ei. Lunta sateli pimeän tuloon asti. Tutkakuvat näyttivät, että uusia sateita olisi tulossa, joten en ollut hopussa putsaamaan lumia. Tänään jälleen pronssia. Jotenkin vain tuntuu, että kovin into katsella kisoja on laantumassa. No, jospa taas huomenna virkistyy. Etenkin jos illalla pärjätään lätkässä. Kävin putsaamassa takapihan Salkkareiden aikana. Tutkakuvassa jonkunlaista sadetta oli näkösällä, mutta se oli harhaa. Päivällä oli jälleen vain 6 astetta pakkasta. Illalla alkoi hiljalleen taas kirimään. Nämä "lauhahkot" ilmat tuntuvat myös sisätiloissa. Lämpömittarissa on hyvinkin asteen verran lämpimämpää, kuin kovilla pakkasilla. Ehkä uskomatonta, mutta sen kyllä tuntee! Iltakymmenen aikoihin päälaella pakkanen rikkoi jo -30 asteen rajan. Mökilläkin jo -20. Loppuviikoksi luvassa kylmää kyytiä. Päivällä saattaa olla kuitenkin 15 astetta yötä lämpimämpää. Lohduttaako se? Maanantai, 16.2.2026 Meillä aamupakkasta noin 13 astetta. Mökillä 4-5 astetta enemmän. Suuntana lämpimämpi sää. Eli ei minkäänlaista tekosyytä jäädä sohvanpohjalle. Mökille tulee lähtö. Muttei ihan kiireellä kuitenkaan. Kokoilin kamppeita matkaan. Löysin yllättäen niitä pultteja ja muttereita, joita eilen olin vailla. Olen niitä joskus ostanut, mutta ovat jääneet muovipussukoihin kaapin hyllyn perukoille. Tein evääksi parit voileivät ja juomaksi pullollisen sodastreamia. Aamupalan jälkeen liikenteeseen. Auto oli ollut lämmityksessä toista tuntia, joten sisällä oli hyvä lämpö heti kättelyssä. Alkumatkasta pakkasta 12 astetta. Sihtuunassa hypähti 6 astetta kylmemmäksi. Kylmää piteli mökille asti. Välillä aurinko paistoi kirkkaasti ja tykkypuut olivat tosi komeita. Loppumatkasta nuorissa männiköissä katkenneita ja kaatuneita puita. Tarralla en sellaisia nyt huomannut. Yksi mänty oli lievästi taipunut tien yläpuolelle. Voi katketa, jos saa lisää lunta painoksi. Puomilla oli joku kuseskellut vähän joka puolelle. Toivottavasti suuri osa oli mennyt omiin saapaisiin! Uutta lunta edellisen käyntini jälkeen oli tullut 2-4 senttiä. Eli oikeastaan lumitöihin ei nyt kannattanut ryhtyä. Kämpässä pakkasta yli 20 astetta. Ulkona 16. Mökissä otsalamput ja kellot - eli kaikki patteritoimiset - olivat toimimattomia. Ikkunat eivät kuitenkaan kovin kuuraiset. Kuura syntyy ikkunoihin vasta ulkoilman lauhtuessa nollaan tai plussalle. Alkajaiseksi oli käytävä istunnolla. Olo helpottui. Sitten laittelemaan lihoja roikkumaan. Ensin etsimään liiteristä muovia. Lukko oli umpijäässä, mutta olin siihen varautunut. Taskusta löytyi kaasusytkäri. Varastosta löytyi sopivan kokoinen pleksilevy. Häkki minulla olikin valmiina harrasteluterassin seinässä. Porasin pleksiin parit reiät. Nippusiteillä sitten kiinnittämään levyä häkin katoksi. Sateensuojaksi. Sormen meinasivat väkisellä jäätyä. Onnistuin sitten kuitenkin lopulta. Kestää aikansa, ennen kuin kaikki esineet lämpenevät lauhtumisen myötä samaan lämpötilaan, kuin mitä ilma on. Ja kun rukkasia ei voi pitää kaikissa asennushommissa, niin sormet voivat olla alttiina paleltumille. Laitoin auton käyntiin ja istuin hetken lämmittämässä sormiani. Ei onneksi vahinkoja tullut. Sitten lihat roikkumaan. Jäiset lihat irtosivat hyvin toisistaan. Olin pyöritellyt niistä kolme pakettia, kaikki palaset kelmuun käärittynä. Narulenkit olivat valmiina. Paperiliittimistä käänsin ripustuskoukut. Nätti homma. Nyt kuivuminen lähtee käyntiin. Saa kuitenkin tulla niitä aurinkoisia plussakelipäiviä. Sitten vaihtamaan akkuja kameroihin. Kiersin ensin kamerat pikku lapion kanssa ja kaivoin akkulaatikot näkösälle. Hain sitten akut ja laitoin paikoilleen. Testasin ... hyvin pelasivat. Lapioin hieman lunta akkulaatikoiden suojaksi. Hommat olivatkin sitten siinä. En alkanut pudottelemaan katolta lunta. Siinä menisi aikaa tuntitolkulla. Teen sen homman mieluummin sitten, kun seuraavan kerran mökkeillään. Eli kotiinlähtö edessä. Matkalla tuuli pöllyytteli lunta puista. Aukeilla irtolunta liikkeellä. Kotosalla olin juuri ennen kahta. Reissuun meni hieman alle 5 tuntia, joista liki 2-tuntinen mökillä. Kotona ruoka. Mökkireissulla en syönyt enkä juonut mitään. Eväät tulivat kotiin koskemattomina. Ainokin oli sinnitellyt ... onhan se kuitenkin kotona helppo sinnitellä ... jääkaapin vieressä. Akkuja lataukseen. Se, jonka otin temppuilevasta kamerasta, oli vajaampi. Silti yli 6 voltin virrassa. Johtuisikohan yhteysongelmat valtavasta lumimäärästä, joka on kuusiaidassa kameran vieressä? Kun aloin taas mielenkiinnosta tutkailemaan sääennusteita, ei tutkailu tuottanut kovin hyviä tuloksia. 10 vuorokauden ennusteessa päivälämmöt mökilläpäin pyörivät lähellä -15 astetta. Öisin paljon kylmempää. Jopa liki -30 asteen luokkaa. Meille keskitalven aurinko paistaa liian matalalta. Se ei lämmitä pihaa eikä mökkiäkään. Toista se on mökeillä, jotka saavat paistetta. Se näkyy ja tuntuu. Lämpömittareissa ja iholla. Joten kiirettä ei ehkä ole tämän 10 vuorokauden ennusteen aikana mökille. Mennään sitten, kun tarkenee paremmin! Iltasella toki pakkasta oli vain kuuden asteen tienoilla. Torniossa ja mökillä. Tuulenpuuskat saivat mökkikameroihin eloa. Aamulla löysin niitä pultteja ja muttereita. Illalla Laittelin ne lokerikkoihin. Oli sopivasti tyhjiä osastoja ja kaikki mahtuivat. Näytti kuitenkin siltä, että muttereista tulee uupelo, jos kampetta alkaa kulumaan. Sunnuntai, 15.2.2026 Pakkanen senkun vain paranee. Ylälapissa nyt jopa -35 astetta. Meillä ja mökillä -30. Että huomenna mökille?? Ensi yö on vielä kylmää. Lauhtuuko päiväksi? Jääkö ratkaisu huomisaamuksi? Vai lauhtuuko viikolla? 10 vuorokauden ennusteessa ei ole muuta selvää muutosta, kuin että ensi viikonloppuna voisi sataa reilummin lunta! Jääkiekossa joskus tuurillakin on osuutensa. Mutta ei sen varaan voi peliä rakentaa. Eilisillan matsissa Suomen naiset olivat aika usein ponnettomia. Monta kertaa huomasin, kuinka ei yritettykään mennä tillanteisiin aktiivisesti, vaan annettiin vaan suosiolla kiekon mennä sinne, minne se parhaaksi näki. Ei jälkikäteen kannata itkeä, jos ei pelin aikana anna kaikkeaan! Vaikka mökille meno ei ole lainkaan selvää, touhuilin joitakin asioita siihen malliin, ikään kuin aamulla huomenna lähtö valkenisi. Tarkistin mukaan otettavin akkuja lataukset. Etsin kaukenlaista pikkusälää, joita tarvitsen. Mökillä lähes kaikkea tarviketta löytyy, mutta ettei tarvitsisi pakkasessa etsiä. Oli silti hieman yllättävää, että tietynlaisia pultteja ja muttereita ei ollut. Mökillä tiedän niitä olevan. Voisi tietenkin laittaa muistilistaan, että kotiinkin voisi niitä vähän hankkia. Täällä tarve on kuitenkin melko olematon. Tälle(kään) päivälle ei ollut isompia odotuksia olypialaduilta tai -rinteiltä. Miesten viestin neljäs sija oli kuitenkin yllättävän kova juttu. Ruotsi jäi viimeiseksi, vaikkei suorituksissa olllut voltteja naisten viestin tapaan. Ampumahiihdossa Suvi nappasi pronssin. Viimeisen ammunnan jälkeen olin varma, että neljäs sija on sieltäkin kohtalona. Kaksi kovaa hiihtäjää niin lähellä. Onneksi vain toinen oli lopulta parempi. Koko päivän oli pakkanen meillä kirää. Noin -20 asteen luokkaa. Illalla pakkanen taas kiristyi. Yö tulee ollemaan kylmä. Aamupäiväkin. Varapäivä on jo mietittynä ajatellen mökillä pistäytymistä. Pitää kai alkaa suunnittelemaan sillekin varajärjestelyä. Mikäpä siinä. Onko tässä loppujen lopuksi mitään hoppua. Kun ollaan aika lailla katsottu teeveestä kisoja, on tallennuksia alkanut jäämään katsomatta. Näin oli odotettavissakin. Ollaan kuitenkin valtaosa sarjoista saatu katsottua. Elokuvia on katsomatta enemmän. Ei niillä kiirettä ole, mutta on hieman hankalaa, jos niitä alkaa kertymään useita kymmeniä. Nyt tilanne on vielä melko kohtuullinen. Viikon kuluttua asia voi olla toisin. Lauantai, 14.2.2026 Eilen oli kylmä aamu. Ei se mitään. Tänään vielä kylmempi. Meilläkin viitisen astetta eilistä kylmempää. Vähän huolestuttaa, ehtiikö maanantaiksi yhtään lauhtumaan. Tiistaita voisi pitää mökkireissun varapäivänä. Silloin kuitenkin olisi ehkä reissu tehtävä aamusta, jotta ehtisi takaisin lätkän neljännesvälieriin. Otteluohjelma varmistuu vielä tänään. Ainakin vielä tänä aamuna ennusteet olivat hieman erimielisiä maanantain säästä. No, onhan sinne aikaa peräti kaksi vuorokautta. Huomisiltana kannattaa jo katsella vakavammin. Aino imuroi. Laittelin sillä aikaa ruokaa. Syötiin sitten juuri ennen kahtatoista. Pakkaseen saatiin viisi kahden hengen annosta. Ennen jatkuvampaa kisasessiota tein vaihteeksi puolukan ja mustikan seokset. Molempien kulutus näyttäisi olevan nyt puolivälissä. Sehän tarkoittaa sitä, että olen osannut arvioida kulutuksen oikein ja kerännyt marjaa oikean määrän. Mansikkaakin on vielä aika lailla. Olisikohan jäljellä noin kolmasosa säilöntämäärästä. Mansikkakausi alkaa kesä-heinäkuun vaihteessa. Eli parisen kuukautta ennen mustikkaa. Puolukka sitten vielä kuukautta myöhemmin. Eli kaikki marjat kuluvat niin, että riittävät aika tarkkaan uuden satokauden alkuun asti. Naisten viestissä oli vain yksi suosikki. Eli Ruotsi. Ebba kuitenkin esitti sellaisia temppuja, että Big Air -hyppijätkin olisivat olleet kateellisia. Kun pisteitä ei jaeta, meni Ruotsin kultamitali siihen. Ruotsi nousi kuitenkin hopealle ja Suomelle yllätyspronssia. Norja oli tajuttoman kova ... olisiko Ruotsi jäänyt hopealle ilman niitä volttejakin? Päivällä lakaisin etupihan oven edustan. Viestin jälkeen tein saman takapihalla. Lunta oli pari senttiä. Ihme, mistä sitä oikein on tullut, kun lumisadetta ei ole näkynyt. Jotakin pakkashötyrää. Kevyttä untuvalunta. Koko päivän sitten auringonpaistetta ja kas kummaa ... ennen pimeää oli joka paikassa taas pieni kuuralumikerros. Alkoi sitten Suomen peli Italiaa vastaan. Meni jonkun aikaa ja ihmettelin, miten Italia hallitsee peliä. Oli kai telkkari pienellä ja ei tuo näkökään ole hääppöinen, koska olin katsonut peliasujen värit väärin. Ihmettelin, kun Italiallakin on AHO pelinumerolla 20. Heh-heh! Italia oli pelannut ihan kelpo pelejä tähän asti. Suomea vastaan puhti oli kyllä kokonaan pois. Perjantai, 13.2.2026 Taikauskoisten pelkäämä päiväys. Eipä meillä tuollaisia ajatella. Normaalipäivä. Pakkasta taas yli 20 astetta. Kylmää nyt joka puolella. Etelää myöten -25 ja ylikin. Aamukahvin jälkeen aamulääkkeet. Sitten hieman aamupalaa. Puin sitten lämmintä päällysvaatetta ja käväisin laittamassa auton lämmitykseen. Poistin tuulilasipeiton ja lakaisin irtolumen auton päältä. Vein papereita omaan keräysastiaansa ja metallikampetta toiseen. Harjasin taas sekä etu- että takapihan puolta. Oliko se lunta vai pakkaskuuraa? Lähdettiin ennen yhtätoista kauppareissuun. Ainokin tällä kertaa matkaan. Näillä ostoksilla selvittävä ainakin tiistaihin asti. Varmaan selvitäänkin. Taas tuli kärryyn myös pitemmän tähtäimen asioita. Muutakin, kuin ruokapuolta. Ennen hiihtoja ja jääkiekkoa syötiin ruoka. Hiihdoissa meni siinä mielessä mukavasti, että Ranskan poika nappasi hopeaa ja Norja ei saanutkaan neloisvoittoa! Jääkiekkopeli oli juuri sitä, mitä Ruotsi-peliltä saatettiinkin odottaa. Maukas alivoimamaalikin ... se aina sattuu. Kolmannessa erässä Ruotsi painoi ja painoi. Suomi onneksi puolusti menestyksellisesti. Kaikenlaisten olympiapettymystemme jälkeen tuli onneksi edes yksi maukas kuitti. Tällainen maistuu aina! Mitähän vääryyttä Ruotsin lehdistö löytää jälkikäteen pelistä? Olen joskus etsinyt - huonolla menestyksellä - pitkähihaista aluspaitaa. Kerrastoja löytyy ja pitkiä alushousuja, mutta pitkähihaisia aluspaitoja ei niinkään. Luulisi, että housut on ne, jotka menevät ensin huonoon kuntoon, mutta minun tapauksessani näin ei ole. Satuin joku aika sitten näkemään netissä mainoksen. Kolme pitkähihaista paitaa. Tilasin oitis, kun niitä äLLiäkin oli riittävän monta. Olen ko. paitoja jo käyttänyt ja hyviksi havainnut. Paitsi yksi juttu. Hihansuut ovat löysät. Ei kuminauhaa, ei resoria, ei kavennusta. Otin tänään ompelukoneen esille. Tein kuminauhasta 6 sellaista lenkkiä, jotka menevät ranteisiin, mutta löysästi. Ompelin tuollaiset lenkin hihansuihin. Onnistui kutakuinkin täydellisesti. En ainakaan vielä huomaa mitään heikkoutta. On kulunut jo yhdeksän viikkoa siitä, kun mökillä ollaan yövytty. Yhden lumityöreissun olen kuitenkin päiväseltään tehnyt. Seuraavan kerran mökille mennään sitten, kun huippupakkaset ovat takanapäin. Tuskin kuitenkaan vielä ensi viikonloppuna, vaikka ilma lauhtuisikin. Nyt on kuitenkin jo melko selvää, että maanantaina teen pikavisiitin mökille. Pakkanen saattaa iltapäivällä olla kymmenen asteen vaiheilla. Kämppää en aio lämmittää. Lumitöitä saatan hieman tehdä. En ole kuitenkaan ihan varma. Kameroihin uudet akut ja lihat häkkiin roikkumaan. Siinä alustavat ohjelmat. Maanantaina päivän pituus mökillä on jo 8h 18min. Paljon jo ehtisi, mutta jaksaminen onkin ihan eri asia. Ja kun aurinko nousee klo 8:28, pitäisi kotoa lähteä jo seitsämältä, ellei ennenkin. Ei kiitos! Torstai, 12.2.2026 Talvi pakkasineen jatkuu. Ylälapissa nyt kylmintä. -35 kuitenkin saavuttamatta. Meillä -23. 15 astetta liian kylmää. 5-10 pakkasastetta olisi passeli. Hain pakastimesta kypsät annokset porkkanaa ja jauhelihaa. Kuorin pottuja. Keitos valmistui ... kypsennys vain sitten päivällä ja mausteiden tarkistus. Helppoa, kun on osittain jo jotain valmiina. Lakaisin kuurat takapihalta. Kiire palata takaisin sisälle, kun vaatetta oli aika kepulisti päällä. Vein roskat ja hain postin. Lakaisin lumipölyn myös etupuolen ovensuusta. Yöllä neljän korvilla jänis kuvautti itseään parissakin eri kamerassa. Toinen kamera oli se, joka on temppuillut. Päivällä lähetin sille kuvapyynnön ja muutin vielä hieman asetuksia. Outoa, kun nyt kaikki tuntuu toimivan, niin kuin pitää. Ota noistakin selvää! Olympialaiset ovat jo puolivälissä. No ainakin noin kolmasosa takana. Suomella yksi mitali ja onko toinen tulossa? Vaikea sanoa ... vaikea uskoa. Kun ajatellaan näitä talvikisoja, mielletään perinteisesti ja suomalaisittain lajeiksi hiihdot ja mäkihyppy. Ne ovat kuitenkin vain pikkuruinen osa olympialajeista. Paljon enemmän mitaleita jaetaan erilaisissa alamäkihiihdoissa. Alppihiihto, freestyle, lumilautailu. Noissa lajeja on kymmenittäin. Ja miehet ja naiset erikseen ja monenlaiset joukkuekisat lisäksi. Uutena lajina vielä vuorihiihto, jossa siinäkin on useita erillisiä kisoja. Välillä tuntuu, että onko noita lajeja ihan liikaa. Käsittämätönta on se, ettei naisten yhdistetty mahdu mukaan. Liian vähän harrastajia ... kuulemma. Voisin tässä oikeastaan ehdottaa uutta lajia, jota harrastetaan takuulla kautta maailman. Eli puissa kiipeily. Tuttu laji jokaiselle kersallekin. Laji oikeastaan sopisi sekä kesä- että talvikisojen ohjelmistoon. Talvella pitäisi kuitenkin olla syöksylaskusukset jaloissa! Vaihtoehtoisesti lumikengät. Keskiviikko, 11.2.2026 Kun aamulla aloin heräilemäään, katsoin heti pakkaslukemia mökin suunnasta. -27, ei siis lähtöä mökillle. Ensi viikon alku näyttäisi edelleen olevan mahdollinen käyntiaika. Odotellaan! Päivän ohjelma sitten normaalin kaavan mukaisesti. Ennen iltaa kiinnostuksen kohteina yhdistetty ja ampumahiihto. Illemmalla sitten lätkää. Yhdistetyn pronssi olli yllätys. Ainakin minulle. Suomen mitalitili aukesi. No niin ... siitä vain odottelemaan jatkoa. Mitalisadetta ei tullut ... ainakaan tänään. Voihan se olla, että meille mitallt ovatkin sitten siinä! Jääkiekko-ottelu meni miten meni. Lätkä on maalintekokilpailu. Pelin hallinta ei riitä. Eikä tyylipisteitä jaeta. Tiistai, 10.2.2026 Aamulla pakkasta viitisentoista astetta. Yölläkään ei ollut kuin pari astetta kylmempää. Kolmekymppisiä ei näkynyt missään päin. Luvassa niitä kyllä on. Toivottavasti niitä lupauksia ei pidetä! Tänään monet suomalaiset mukana kisailemassa. Eihän ne tulokset sitten oikein tyydyttäviä olleet ainakaan alussa. Välillä joitakin toiveita sai elättää, mutta todennäköisyydet olivat vastaan ja positiivisia ylläreitäkään ei tullut. Tulipa kuitenkin katsottua. Välillä käväisin suihkussa. Välillä kuorin potut. Välillä tein muusin. Välillä lämmitin matikkamuhennoksen. Ja välillä syötinkin. Kun kisat menevät miten menevät, on mukava, kun on välillä jotakin puuhaa. Numero 27 oli kuitenkin sitten iltapäivän puolella kahdessakin lajissa meille aika hyvä. Niin lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana! Neljännet sijat olivat kahdessakin lajissa totta ja hieman yllätyksellisiäkin. Jäivätkö parhaiksi sijoituksiksimme? Jotta nelossijat olisivat kääntyneet mitalisijoiksi, olisi kärkinimien pitänyt töppäillä enemmän. Laurilla tai Ollilla ei ollut parannettavaa. Hirveä lumipyry on peruttu. Ok, ei se meitä pohjoisessa olisikaan koskenut. Nyt loppuviikon ennusteissa myös huippupakkaset ovat lieventyneet. Olen haaveillut pistäytyväni mökillä, mutta yöpakkasiksi lupaillaan yhä liki -30 asteen lukemia. Ja päiviksi vähintään -15 asteen pakkasia. En taida sellaisiin pakkasiin lähteä. Pitää seurata tilannetta. Maanantaina näyttäisi hieman paremmalta. Jokohan silloin? -30 asteen raja menee rikki tuolla hieman pohjoisemmassa. Samoihin aikoihin alkaa taas naisten lätkäpeli. Tuleeko kolmas tappio vai avausvoitto? No, saisivat edes yhden maalin! Ei ole satanut lunta aikoihin. Ei siis ole ollut lumitöitäkään. Pihalla kovia pakkasia, joten mikäänlaisia ulkoilujakaan ei olla harrastettu. Jotta kroppa saisi edes jotakin liikuntaa on Aino kuntopyöräillyt. Kaivoin varastosta vanhan Twisterin, jota meinasin alkaa vääntelemään. Aikanaan tuota laitetta oli helppo väännellä. Kylläpä lihaksista on teho kadonnut, kun en saanut jousta väännettyä vanhaan malliin. Ja nyt on olkapää taas kipeänä. Ei ole äijä entisensä. Lähellekään! Tuli niitä maalejakin lopulta. Ja meni 3-kymppiset pakkaslukematkin rikki. Ollaan taas palattu arkeen. Ja ennusteetkin menivät taas väärille kymmenillle. Maanantai, 9.2.2026 Tornio, Ylitornio, Pello ... ja Salla, siinä aamun kylmimmät paikat. Tällä kertaa huippukukemia ei ollenkaan Valtaosa maata noin -5 asteen vaiheilla. Eteläisessä Lapissa -20 astetta, hieman ylikin. Kyllä se tästä vielä ... pakastuu! Eilen loppuillasta katsottiin naisten lätkää. Suomi on nyt pelannut kaksi peliä. Ei maalin maalia. Näillä ansioilla saamme heittää mitalitoiveet romukoppaan. Ollaankohan muuten jäämässä kokonaan ilman mitaleita näissä kisoissa? Illalla tuli puhelimeen häläri mökiltä. Moittimani kamera lähetti yllättäen kuvan. Mutta vain yhden yksittäisen. Yritykseni ottaa kameraan yhteyttä epäonnistuivat jälleen. Täysi mysteeri. Mikähän on homman nimi? Ennen ruokaa auto lämppäriin. Aino kiepautti kuhakeiton. Keitto syötiin ja samalla kuunneltiin ja katseltiinkin alamäkikisoja. Aurinko alkoi paistamaan takapihan lämpömittariin ja lämpö nousi jo -7 asteeseen. Aurinko on vielä kovin alhaalla ja paistaa mittariin vain minuutteja. Lähdin sitten kauppreissuun. Kaupasta normaalit alkuviikon jutut. No, pulveria ei joka viikko tule sentään ostettua! Ukrainan sodasta olemme oppineet, kuinka droonit ovat nykyaikaa sodankäynnissä. Niiden kehitys on ollut hirmuinen viime vuosina. Osaa drooneista kai pitäisi kutsua ennemminkin miehittämättömiksi lennokeiksi. Suuriahan ne ovat. Toista ovat nämä pienemmät kopterit, joita käytetään nykyisin korvaaman oikeita helikoptereita kuvaustehtävissä. Luonto-ohjelmat ja urheilutapahtumat ovat tuttuja käyttökohteita. Meneillään olevissa olympiakisoissa kuvauskoptereita käytetään todella paljon. Lennättäjät ovat todella taitavia, ja varmaan koptereissa on itsessäänkin älyä, etteivät törmäile mihinkään. Kyllä nykyisin saamme sellaista kuvaa ja videota, joista takavuosina ei voitu uneksiakaan. Sunnuntai, 8.2.2026 Yöllä meillä pakkasta reilusti yli 20 asteen. Pari kertaa pakkanen paukutti talon ulkopuitteita. Aamuyöllä alkoi kuitenkin lauhtumaan ja pakkanen oli aamuksi puolittunut. Pihalla oli sentin lumikerros. Yhtään ei ollut satanut, vaan tuuleskeli ja lumiset ja kuuraiset puiden oksat alkoivat hieman puhdistua lumesta. Aamulla lakaisin takapihan lunta. Tuuli oli asettunut ja lumi ei enää ollut liikkeessä. Puoli yhdentoista aikaan katsoin valtakunnan lämpötiloja. Aika hauskasti oli, kun kylmintä oli Muonion ja Enontekiön suunnalla ja lämpimintä siinä liki kivenheiton päässä eli Inarissa ja Utsjoella. Kisat jatkuvat. Ilman mitaliodotuksia. Ja vaikkei suomalaisia joka lajissa olekaan, on joitakin lajeja erityisen mukava silti seurata. Ampumahiihdossa olisi voinut hyvällä tuurillla olla saumaa jopa mitalin syrjään. Vaikkei kakkosierroksia tullutkaan, kului paravatruunoita ihan liikaa. Lajikiinnostukseen auttaa tietenkin se, onko mukana suomalaisia. Ja etenkin, jos on edes teoreettisia mahdollisuuksia menestyä. Jotkut lajit ovat hidastempoisia, kuten pitkät luistelumatkat, ei niitä jaksa oikein katsoa. Meilläkin kanava vaihtui Strömsö:n puolelle, kun miesten 5000 metrin luistelu oli käynnissä. Olen välipalaksi ommellut yhteen paitaan hihansuihin kuminauhat. Hihansuut olivat turhan väljät. En testannut vielä, mutta ovathan ne kuitenkin aikaisempaa paremmat. Pakko olla! Yhdestä kamerasta mökillä on yhteys katkennut. Onko johto irronnut? Akku vaihdettu vasta, joten virtaa pitäisi olla. Pitäisiköhän alkavalla viikolla pistäytyä mökillä päiväseltään? Tutkimassa tilannetta. Samalla voisi viedä lihat kuivumaan. Vai menisikö vasta seuraavan viikon maanantaina? Olisi jo ehkä lauhempaakin! Hieman voisi tehdä lumitöitäkin, vaikka niitä ei taidakaan edellisen käynnin jälkeen olla kertynyt. Tuon mahdollisen mökkireissun kohtalo voi riippua pakkasista. Alkavalle viikolle on luvassa kovia pakkasia. Päivälläkään ei helpota ja -20 astetta voi jäädä päivisinkin saavuttamatta. Pitää myöskin hieman katsoa, miten teeveestä tulee mielenkiintoisimpia juttuja Italiasta. Lauantai, 7.2.2026 Jälleen lämpöolosuhteet hieman suinpäin. Lappeenrannassa -30, meillä -9. Lapissa yleisesti noin -10. Muutama poikkeus. Etelässä kylmempää. Mansessakin -20. Noita lämpötiloja tutkailin jo puoli seitsemän aikaan. Kahvinkeittimen olin jo ladannut. Ainokin heräsi jo ja päästiin juomaan aamukahvit. Tallenteista ei ole vielä päässyt kasaa kertymään. Aamulla jo ennen aamupalaa laitoin yhden pätkän pyörimään. Kakkososa katsottiin aamupalan jälkeen. Lähdin sitten suihkuun ja Aino pisti jonkun visailun sillä aikaa tuuttiin. Kaksi elokuvaa olisi, mutta ne saavat olla vaikka kesään asti. Syötiin ruoka. Olikin helppo valmistus, kun nostin jääkaapista eilen keittämäni nakkisopan puolikkaan. Kisoissa vuorossa mm. naisten freeski/slopestyle -karsintoja. Kyllähän niitä katseli, vaikkei laji niin kiinnostakaan. Ainollakin meni sohvalla silmät kiinni. Sitten temppuilu siirtyi Areenaan ja teeveestä alkoi tulemaan syöksylaskua. Olikos ennen vanhaan alppilajeina juuri muita, kuin pujottelua ja syöksylaskua? Onhan minullakin ollut lasketteluvälineet. Kauan sitten Kuopion aikoina lähdin työkaveri Askon kanssa urheilukauppaan. Hän kun aikoi ostaa lasketteluvälineet. Siinä vain kävi niin, että eipä hän sellaisia siltä käynniltä ostanut. Mutta taitava myyjä höynäytti minua pahemman kerran. Möi minulle käytetyt Elanit. Liian pitkät tavalliseen mutkamäkeen. Ohje sanoo, että aloittelijalla/ensikertalaisella suksen pituuden pitää oll 15-20 senttiä omaa pituutta lyhyempi. Ostamani sukset olivat 20 senttiä minua pitemmät! Oli siinä tietenkin opettelemista. Ja loppujen lopuksi kai opinkin. Rinteessä tuli aikanaan käytyä aika paljonkin, vaikka perinteinen murtsikka on ollut lajini. Jokunen vuosi sitten vein koko rinneurani ajan palvelleet sukset kaatopaikalle. Aikansa kutakin. Tavalliset suksetkin ovat olleet jo vuosia käyttämättä. Syöksylaskun jälkeen sitten naisten yhdistelmähiihtoa. Jos ovat laskettelusukset muuttuneet elämäni aikana, ovat murtsikat muuttuneet vähintään saman verran. Ensimmäiset sukseni olivat metrin mittaiset hikilaudat, nahkamäystimillä. Sellaisiin suksiin oli aina välillä taivutettava kärkeä höyryttämällä. Lapsena/nuorukaisena ei minulla juuri koskaan ollut uusia suksia. Kerran taisi jonkunlaiset olla. Taisin ne aika nopeasti katkoa jossakin mäessä. Kun sitten siirryin vuonna 1975 ensimmäiseen ATK-alan työpaikkaani, sain yhdeltä Vesalta sopivan mittaiset puusukset. Lampiset. Järviset oli silloin ykkösnimi. Olin telonut lentopallossa nilkkani 24.2.1976 ja sen talven urheilut olivat siinä. Seuraavana vuonna hiihdin Tahkon Hiihdon 30 asteen pakkasessa. Palellutin paikkoja, arkojakin, mutten ratkaisevasti. Seuraavalle kaudelle sain sitten hankittua lasikuituiset supersukset. Karhun Fiber Racerit. Niillä sitten hiihtelin viidet Finlandiat vuosina 78-84. Voiteleminen oli alkuun lasikuiduilla vaikea, mutta lopulta olin oikeastaan siinä lajissa hyvä. Tornion aikona ostin vielä sukset. Sellaiset sekä-että. Hybridit. Kelpaavat perinteiseen ja luisteluun. Aika vähillä suksihankinnoilla olen elämäni läpi sivakoinut. Kilometrejä on kuitenkin kertynyt. Tämän päivän kisoista ei Suomeen mainittavaa menestystä. Positiivisinta oli kai se, että kukaan naisista ei keskeyttänyt. Naisten lätkä vielä kokematta. Toivottavasti vaihtoaitiosta on lyhyt reitti veskiin! Oli vähän arvattavissakin, ettei Suomella ollut USAa vastaan mitään mahdollisuutta. Ja kun peli ei ollut edes mielenkiintoista Suomen heikkouden vuoksi, vaihdettiin toisen erän kuluessa kanavaa. Urheilua sitten taas huomenna. Ehkä? Katsottiin välillä muuta. Sitten vielä hetki naisten mäkihyppyä. Ja parit Poirotit. Ja ollaan palattu normaalikuvioihin. Kylmintä Kittilä-Muonio -suunnalla. Perjantai, 6.2.2026 Hieman yli seitsemältä aamulla olin heräilemässä. Aino oli jo siirtynyt alakertaan. Minulla oli juuri katkennut outo uni. Makoilin vielä selälläni ja ihmeellistä, mutta totta: uni jatkui. Olin puoliksi unessa, puoliksi valveilla. Unitapahtumien edetessä mietin samalla, pitäisiköhän jo lopettaa katsominen ja siirtyä alakertaan. Untahan tuo on ... ei sen katsomisessa ole mitään mieltä! Niin lopetin unien seurannan ja heräilin minäkin sitten kunnolla. Meillä ihanan lauhaa. Pakkasta hiukan toistakymmentä astetta. Kylmintä Oulujärven länsipuolella ja myös Lappeenrannan seutuvilla. Lämpimintä siellä, mistä on monesti totuttu saamaan niitä kovimpia pakkaslukemia: Kittilä, Inari, Kilpisjärvi. Valmistelin aamupalan jälkeen ruuan niin, että se on pottujen kypsymistä vaille, kun sen aika tulee. No se aika tuli keskipäivällä. Kävin ensin laittamassa auton töpökkään ja vein roskat. Hain postit. Syönnin jälkeen sitten vähitellen menoksi. Auton mittari näytti vain -8:aa astetta. Wau! Jopa meitä nyt todella hellitään! Ostoksia kaupasta siihen malliin, että kyllä kai viikonlopun yli taas mennään. Ja kaupathan ovat viikonloppunakin auki ... helppo hakea täydennystä. Putaalla oli tienvarsi ja parkkipaikat täynnä ajoneuvoja. Taisi olla Vanhojenpäivän vierailijoiden ajoneuvoja. Vanhojen tanssit on aika vanha perinne. Minä en kuitenkaan ole sellaisiin osallistunut. En muista kyseistä perinnettä olleen laisinkaan. Vai olenko ujona pojannassikkana jättäytynyt suosiolla sivuun. Kumma juttu, kun ei kertakaikkiaan ole tansseista minkäänlaista muistikuvaa. Sen kuitenkin muistan, että penkkareissa kuljettiin kuormurin lavalla ja heiteltiin karkkeja. Illalla mentiin johonkin majoitukseen ja pidettiin hauskaa. Monenlaisilla tavoilla. Penkkariajelulle lähdettäessä laulettiin Peppi Pitkätossun jäähyväislaulua. Nyttemmin sitä on kai käytetty enemmän hautajaisissa. Tänään on tullut telkkarista kisoja. Curling on mukavaa katseltavaa. Siinä kun pääsee itsekin arvioimaan ja suunnittelemaan. Valitettavasti Suomella ei ole joukkuetta. Joskus oli ja M15 oli joukkueen vetäjä. Oi niitä aikoja! Päivällä tuli aika lailla taitoluistelun joukkuekisaa. Taitoluistelu on laji, jota en välitä katsella. Jossakin vaiheessa alkoi tulla naisten lätkää. Täytyy myöntää, että yhtä aneemista oli sekin. Jospa huomenissa päästäisiin vauhtiin, kun suomalaisiakin alkaa olla framilla. Kun tätä päivää ollaan vietetty melko mukavissa olosuhteissa valtaosassa Suomea, katsoin ennusteita, että jokohan talvi on taittumassa. Turha luulo. Kolmosella alkavia pakkasia on viikon kuluttua taas luvassa. Lauhaa voi olla vielä päivän tai parin ajan, mutta sitten taas pakastuu. Sama meno siis jatkuu. Torstai, 5.2.2026 Heräilin melko ajoissa. Puoli seitsemän jälkeen latasin kahvinkeittimen. Jonkun ajan kuluttua kävin laittamassa auton töpökkään. Tornio tällä kertaa Suomen kylmin paikka. Meilläkin se kylmyys todettiin. Mittarissa -27,3 astetta. Aamupalan jälkeen aloin vähitellen valikoimaan sopivaa vaatetusta. Ja lähdin sitten Haapparannalle lihaostoksille. Eliassonin hirvirekka oli tulossa. Olin paikan päällä hyvissä ajoin. Yksi henkilöautokin siinä oli jo. Ja rekka. Vähitellen autoja alkoi kertymään. Puoli kymmeneltä niitä oli kymmenkunta. Meni vielä 5-10 minuuttia, kun ensimmäiseltä jo pokka petti. Ja joku mieshenkilö meni rekan sisäänkäynnin eteen. Jotta en jäisi syntyvän jonon hännille, menin minäkin muodostamaan jonoa. Olinkin viides yksilö jonossa. Kohta takanani olikin 20-30 jonottajaa. Onneksi olin pukeutunut lämpimästi. Meinasi silti tulla kylmä, mutta 10 minuutin seisoskelusta selvisin hyvin. Joskus olen ollut jonossa toista tuntia pakkasessa. Kerran oli karsea pyry ja tuuli. Lopulta ovi avattiin ja sisälle päästiin. Oli tarkoitukseni ostaa vain hirven paistia. Paistit löytyivät tutusta paikasta, ja sain siitä nopeasti kaksi sopivaa palasta kuin tilauksesta. Jonon alkupää oli vasta tilan puolessa välissä, joten oikaisin suoraan kassalle. Pääsin pihalle ennen kuin seuraava asiakas oli tulossa kassalle. Kotona olin juuri ennen kymmentä. Pakkasta yhä. Kahdella asteella kuitenkin jo hellittänyt. Tänään piti iltaohjelmassa olla naisten jääkiekkoa. Suomi - Kanada. Noroviruksen vuoksi ottelu on siirretty viikolla. Mitenkähän lauantaiksi merkityn pelin käy? No ylihuomenna alkaa sitten olla muutakin katsottavaa. Vaikkapa hiihtoa. Kävin tiistaina kaupassa. Huomenna voisi olla taas kauppareissun aika. Ei sen vuoksi, että kaapit olisivat tyhjiä. Paremminkin sen vuoksi, että huomenna ei olympialaisista tule kovin mielenkiintoisia lajeja. Hyvää aikaa siis käydä ostoksilla. Mökille emme ole menossa. Niinkuin olen maininnutkin, seuraavasta mökkireissusta ei nyt ole tietoa. Tuorein ennuste lupailee nyt viikonlopuksi jonkunlaista saumaa, mutta viikon kuluttua käsillä olisi jälleen kolmosella alkavat pakkaslukemat. Kovin pitkälle ei kuitenkaan kannata ennusteita katsella. Arpapeliä. Yleensä. Eräs Epstein horjuttaa vielä kauan kuolemansakin jälkeen kuningashuoneita, hallituksia ja muita silmää tekeviä. Muutama hemmo olisi, jotka kyllä joutaisivat kaatua näissä myllerryksissä. Mutta eihän niin käy. Ei niin hyvää tuuria voi olla! Keskiviikko, 4.2.2026 Pakkasaamu ... ainakin meillä. Alun kolmatta kymmentä astetta. Hieman hullunkurisesti nyt lukemat. Vihdissä -28, Utsjoella -1. Kylmiä paikkoja siellä sun täällä. Varmaan pilvisyys vaihtelee ja siksi pakkasetkin. Päivän mittaan lämpeni. Päälaella mentiinkin jo reilusti plussalle. Pysyi plussalla koko päivän. Illalla oli hieman ongelmana miettiä, mitä päiväkirjaan kirjoittaisi. Nämä päivät kotosalla kun tahtovat olla yhtä samaa. Mitään poikkeavaa ei tapahdu. Minkäs sille voi. On kuitenkin saatu katsottua kaikki tallenteet pois. Uusia tietenkin tulee päivittäin. Pakkaset taitavat ensi viikolla vain parantua. Eli meno jatkuu ennallaan. Kotona sohvan pohjalla. Onneksi alkaa ne isot kisat. Kyllä niitä katselee, vaikkei menestystä olekaan luvassa. Huuhtelin suolaantumassa olleet lihakämyrät. Pyörittelin ne elintarvikemuoviin niin, että ne jäädyttyään saa helposti irti toisistaan. Laitoin vielä pusseihin ja pakkaseen. Jossakin vaiheessa on tehtävä mökkireissu ja vietävä lihat sinne roikkumaan. Kiirettä ei kuitenkaan ole. Tiistai, 3.2.2026 Yöllä näin jo sellaista unta, että lämpötillaennuste meni plussalle. Totuus on kuitenkin toinen. Uni tietenkin toteutuu, mutta siihen voi mennä aikaa. Voi olla, ettei vielä helmikuussa muutosta isoon sääkuvaan tule. Vaikka päivisin ilmat hieman lämpenevätkin, ovat yöt kuitenkin kylmiä. Nyt jälleen Lapissa aika lauhaa. Meillä noin -23, mutta pohjoisempana jopa kymmenkunta astetta. Lämpimämpääkin. Kylmintä Piirkanmaan pohjoisosista Oulun seutuville. -30 aika lähellä. Ainakin Ylivieskassa. Etelässä Vihtiin on osattu etsiä mittausasemalle paikka, jossa on muuta seutukuntaa kylmempää. Siellä vain hieman lämpimämpää, kuin Ylivieskassa. Aino soitteli parturilleen ja sai ajan alkuiltapäivälle. Se passaa oikein hyvin minulle. Voin kokeilla onneani naapuriparturissa samaan aikaan. Tai voin hoitaa jonkun asian Ainoa odotellessani. Putsailin joutessani kuuralumet takapihalta ja etuovelta. Pistin yhdentoista maissa auton töpökkään. Harjasin irtopumpulit päältä. On ollut monta kertaa mielessäni tarkistaa erilaisten akkujen varaustilanne. On sellaisia akkuja, joita käytän vain kesällä. Toisia harvoin. Joitakin mökkireissuilla. Nyt muistin asian ja aloitin kierroksen. Ensimmäiseksi mökin valaistusakut, joita käytän silloin, kun aurinkopanelin lataus ei toimi. Sitten vuorossa veneen akut. Akkutyökalujen akut ja kameroidenkin akut. Viimeksi mainittujen pitäisi olla täydessä iskussa Olen ne ladannut kolmisen viikkoa sitten. Varavirtalähteet tarkistan myös. Viimeistään ennen seuraavaa mökkikeikkaa. Mökkikamerat eivät ole saaneet kuvattua minkäänlaista liikettä päiväkausiin. Tarkistaakseni, etteivät kamerat ole lumen peitossa tai etteivät akut ole sipanneet, otin etäkuvia. Kyllähän ne kunnossa olivat. On vain talvisydämenä kovin hiljaista ja rauhallista luonnossa. Lunta edellisen lumityökäyntini jälkeen ei ole juurikaan satanut. Voi siellä olla tuuma tai toista uutta lunta, mutta sellainen ei pidättele mitään eikä ketään. Pääsevät autot, ketut ja jänikset. Ruuan jälkeen lähdin viemään Ainoa parturiin. Oli sen verran hyvä tuuri, että pääsin kadun toisella puolella olevaan parturiin samaan aikaan. Hiusasiat siis kunnossa molemmilla. Vapuksi uusi reissu. Parturin jälkeen toin Ainon kotosalle. Jatkoin sitten ostoskierrokselle. Ensin Lidl. kylmäsavua ja sulatejuustoa. Seuraavaksi Puuiloon. Sieltä minimaaliset ostokset. Jatkoin Prismaan. Loppuviikolle kovastikin tavaraa. Hyllyjen välit Prismassa oli nopsaan käyty. Kassalla menikin tällä kertaa enemmän aikaa, kuin tuotteita etsiessä. Miten taas satuinkin väärään kassajonoon. Kaksi niitä vain olikin. Mutta tosi pitkiä! Kotona kahvit. Hetken odotus ja sitten viemään Ainoa pelipaikoille. Paluumatkalla käväisin Tokmannin pakettiautomaatilla noutamassa yhden pikkupaketin. Kävin myös apteekissa. Vieläkään ei alkuomavastuu täyttynyt. Seuraavalla niin taitaa käydä. Vaikka hiukseni eivät kovin pitkät ole olleetkaan, tuntuu parturoinnin vaikutus pakkaskelissä. Jokohan on aika alkaa pitämään jonkunlaista hattua pään suojana? Kotona jälleen vanhat kujeet. Katsoin yhden elokuvan ja pari höpöhommaa. Alkaa ollakin kaikki ylimääräinen nyt katsottuna. Jäljellä enää joku Ainon juttu ja jotain sellaista, joita katsotaan sitten molemmat. Akkuprojekti päivällä sujui sutjakkaasti. Yksikään akku ei ollut kovin vajaa. Oikeastaan ne olivat yllättävänkin täysiä. Sehän tietenkin tarkoittaa sitä, että akkuliikkeeseen ei pitäisi olla vähään aikaan asiaa. Maanantai, 2.2.2026 Pakkaslukemat liki samanlaiset, kuin eilen aamulla. Kylmyys kuitenkin siirtymässä hienokseltaan etelää kohti. Kainuussa ja Koillismaalla kylmintä. Etelää myöten kuitenkin liki -30 asteen lukemia. Aamupäivällä Ainolle pedikyyriä. Hankkimani välineet ovat tosi hyvät. Itsellekin tietenkin ne toimivat. Pitää vain taas odotella vielä niitä lämpöisiä kevätkelejä, jolloin takapihalla auringon paisteessa on hyvä hioa kynsiä Dremelillä. Joku aika sitten oli meillä tolkuton määrä tallenteita odottamassa katsomista. Nyt määrä on liki minimissään. Joukossa taitaa olla vain yksi elokuva. Ja muutama höpösarjajakso. Kun pian alkaa olympialaiset, saattaa tallenteiden lukumäärä kasvaa jonkun verran. Kaikki olympialajit eivät tietenkään vaadi katsomista, joten isoa ruuhkaa ei ehkä tule. Huomenna varmaankin kauppareissun paikka. Ei ihan välttämättömyys vielä olisi, mutta samapa tuo. On se hyvä lämmittää ja käyttää autoa muutaman päivän välein. Ja onhan se niinkin, että jos jättää reissun loppuviikolle, tulee niitä kantamuksia silloin hieman enemmän. Etenkin hedelmiä ja vihanneksia tulee silloin jo aika lailla ostettavaksi. Ja kun tällä viikolla olisi käytävä ehkä useammassakin paikassa, niin voisi käyntejä jakaa parille kerralle. Trumpin kiltiksi kehuma Putin on jatkanut iskuja Ukrainaan. Siinä kaksi miestä, joihin ei voi luottaa pätkääkään. Itsevaltius kun ei edellytä yhtään mitään. Sama mitä tekee ja puhuu. Muilla ei ole oikeutta puuttua asioihin. Eri asia se on demokraattisissa maissa! Sunnuntai, 1.2.2026 Son sit jo helmikuu. Tässä kuussa Matti heittää lämpimän kiven järveen. Taitavat kivet kuitenkin olla 24. päivä vielä paksun lumikerroksen alla ja umpijäässä! Pitkästä aikaa tällä suunnalla pakkasta vain 12-13 astetta. Voisiko peräti sanoa, että Suomen lämpimintä seutua. Itälapissa -35. Etelässä -25. Vaihtelua tietenkin reippaasti. Harjasin takapihan kuurat, ettei polkeennu ja muutu sitten liukkaudeksi. Etupihallakin käväisin harjaamassa sisääntulon. Kävin vielä viemässä roskatkin. Tuonne takapihalle jäi loppuvuodesta laudoituksen pintaan jääkerros. Satoi vettä ja sitten tulivat pakkaset. Olen siellä jäähdyttänyt ruokattiloita, jotta saisin kattilan jääkaapin puolelle tai ruuat pakastusrasioihin. Kattilan paikkaa vaihtaen on takapihalle alkanut syntymään jäättömiä pyörylöitä. Vaikka pakkaset ovat kovia, laajenevat nuo ympyrät vähitellen. Jää haihtuu. Voihan pyykitkin laittaa pakkasella ulos narulle kuivumaan. Kun aurinko alkaa lopulta lämmittämään, on takapihan laudoitus hetkessä jäätön. Tänään aika mitäänsanomaton päivä. Valopilkkuna kuitenkin ehkä mäkihyppy, jossa piiitkästä aikaa hieman suomalaismenestystä. Vaikkei podiumpaikkaa tullutkaan. Koko päivän pakkaslukemat maltillisia. Vähän vain 10 asteen kylmemmällä puolella. Mutta ei huolta ... viikonlopuksi viimeistään pakastuu taas! Illemmalla meillä vain -8. Kuhmossa -32. Tampereellakin -26. Lauantai, 31.1.2026 Aamulla katsoin teeveen ohjelmatarjontaa tälle päivälle. Olisi esimerkiksi Suomen Cupin hiihtoja Tampereelta. Katsoin myös valtakunnan lämpötiloja. Lähes koko Suomessa vähintään -25 astetta. Rannikkoseutuja lukuunottamatta. Uudellamaallakin liki -30. Pirkanmaalla 25-28 pakkasastetta. Kittilässä -37. Kyllä hiihdot on takuulla peruttu tältä päivältä. Kyllä tuollaisissa pakkasissa saa taudin. Muutkin kuin Iivo! Pörssisähkön hinta on näillä pakkasilla noussut korkeaksi. Ne, jota ovat valinneet pörssisähkön hinnoitteluperusteeksi, voivat joutua säännöstelemään kulutusta. Mutta jos asunto on sähkölämmitteinen ja muuta lisälämmitystapaa ei ole, on pakko kuluttaa sähköä ja maksaa siitä enemmän. Pitää kuitenkin muistaa, että tulee se kesäkin. Silloin pörssisähkön hinta on minimissään (hirmuhelteitä lukuunottamatta) ja kiinteähintaiset sähkösopimukset tulevat kalliimmiksi. Molemmissa hinnoittelutavoissa on omat riskinsä. Pörssihinnoittelussa ei aina tiedä, mitä edessä on. Kiinteähintaisessa kulut ovat tiedossa. Ovatko ne liian suuret ... se pitää jokaisen arvoida erikseen. Normaalikulutuksella (=ei sähkölämmitystä) sähkön kulutus on kuitenkin niin vähäistä, että lienee ihan sama, kumman maksuperusteen on valinnut. Jossakin pilven reunalla oli kolme jaksoa kotimaisesta sarjasta. Ensimmäinen tuli aikanaan jo katsottua. Nyt ajattelin, että voisi alkaa katsomaan kakkosjaksoa. Kolmas ja neljäs sitten jossakin sopivassa välissä. Meni viisi minuuttia. Kymmenenkin. Lopetin katselun. Poistin kaikki jaksot. Eipä tuntunut yhtään kiinnostavalta. Laitoin sitten tulemaan yhden elokuvan. Ilmoitettu kesto oli 2:25. Ei mainoksia. Suunnitelman mukaisesti puolessa välissä katsomiseen tauko. Ja ruoka. Yllättäen hiihtoja ei sitten oltukaan peruttu, ja iltapäivällä alettiinkin sitten katsomaan Tampereen hiihtokelejä. Suomen olympiajoukkueeseen on valittu 8 naista ja 8 miestä maastohiihtoihin. Nyt Tampereella mukana heistä kaksi. Viitsiikö vahdata täysin oudon porukan menoa? No ei! Elokuvan loppuosa katsottiin. Aika yllättävä loppu. Ja K16 oli ihan oikea valinta. Puoli kolmelta naisten vuoro hiihtää. Jotenkin olisi odottanut, että sekä miehissä, että naisissa olisi olympiaedustajamme olleet voitokkaita. Mutta ei. Kaipa se kertoo jotakin hiihtäjiemme tasosta noin yleensä. Tarvitseeko isoissa kisoissa juuri kummoisia odotella? Kiinalaisen kantoraketin hallitsematon putoaminen maahan oli olevinaan iso uutinen. Suomenkin lähialueelle sen kerrottiin putoavan, mutta lopulta se putosi maapallon aivan vastakkaiseen kolkkaan eli Uuden Seelannin kaakkoispuolelle. Putoamista ei enää uutisoitu. Siitä kertovaa tietoa piti ihan googlettaa. Ei se ollutkaan enää uutinen, kun se ei tappanut ketään. Pikku hiljaa alkavat nämä pakkaset tuskastuttamaan. Mökille tekisi mieli, mutta ei näillä pakkasilla. Hiihtojen pakkasraja oli -20 astetta. Pitäisikö itsekin ottaa sama raja käyttöön? Se on tietenkin vähän pukeutumiskysymys. Ja kun muistaa touhuta lämpimikseen, pärjää hieman kylmemmässäkin. Kun viimeksi oltiin mökillä, oli aurinko horisontin yläpuolella noin 2,5 tuntia. Pakkasta silloin lähtöaamuna muutamaa kymmenystä vaille -30 astetta. Ensi viikonloppuna päivässä on pituutta jo yli 7 tuntia. Pakkasennuste lauantaille max -15 astetta. Jokohan ... vai mitenkä tuon ottaisi? Perjantai, 30.1.2026 Tammikuu lähenee loppuaan. Kovia pakkasia voi pidelllä vielä ainakin kuukauden. Hyvä ettei kaksikin. Veikkaan kuitenkin, että maaliskuulla helpottaa. Heti kuun alusta. Päivät tietenkin jo lämpenevät väkipakolla, kun aurinko vähitellen alkaa siirtymään pohjoisellle pallonpuoliskolle. Meillä 3-kymppiset pakkaset jäivät yöllä saavuttamatta. Naapurikunnassa kuitenkin oli niin kylmää. Kylmintä tällä kertaa Kemijärven, Sallan ja Savukosken suunnalla. Siellä -35 astetta meni rikki. Kylmää oli koko Lapissa muutenkin. Aamupalan jälkeen kävin laittamassa auton lämmitykseen. Meni tunti - puolitoista, ja lähdin kauppareissuun. Cittariin tällä kertaa. Vaihteeksi. Hedelmäosastolta painoa ostoskasseihin. Saman verran - ellei enemmänkin - poimin kokolihaosastolta. Niitä pitemmän tähtäimen juttuja. Maitotuotteita vielä kolmasosa kokonaispainosta. Viljatuotteita tällä kertaa ei yhtään. Kokeilin parkkihallissa ennen liikkeelle lähtöä, aukeaako bensatankin luukku. Se ei talvipakkasilla ole aina satavarmaa. Nyt se avautui. Ajoin huoltoasemalle, jossa se sitten ei avautunutkaan. Näytin luukulle hieman nyrkkiä ja vedin uudelleen kahvasta. Jo aukeni. Ja sain tankattua. Polttoainetta meni aika paljon. Lyhyttä ajoa, kovat pakkaset. Kulutus aivan toista, kuin kesäkelillä. Tai pitemmillä matkoilla. Ennen iltaa pilkoin ostamani lihat. Possut omiin yksikköihinsä. Ja nautapaistit omiinsa. Ollaan päätetty tosi pitkästä aikaa tehdä hieman kuivalihaa. Pilkoin paistipalan sopivan kokoisiksi. Laitettiin narut valmiiksi. Ja sitten suolaantumaan. En tiedä vielä, milloin ne viedään mökille roikkumaan. Pitää suolauksen jälkeen laittaa ne pakkaseen odottamaan mökkireissua. Asensin uuden WC-paperitelineen. Pitäisikö vielä maalata puuosat valkoisiksi? Katsotaan ... muuten pidike on kyllä hyvä! Torstai, 29.1.2026 Kylmää on. Onneksi kylmyyspiste tällä kertaa on tuolla päälaella. Inarin ja Utsjoen kairoissa. -35 oli aika lähellä. Eli on sentään vaihtelua, kun kylmin paikka hieman vaihtelee. Aika kylmää kuitenkin nyt koko Suomessa. Itärajalla 25-30 astetta pakkasta. Muualla yleisesti -15 - -20. Paidasta saa jo monin paikoin laittaa ylimmäisenkin napin kiinni! Kun ei ole asiaa oikeastaan mihinkään, olen rakennellut uutta WC-paperitelinettä. Nyt on valmistumassa paljon fiksumpi systeemi, kuin se aiemmin tekemäni. Kaikkea sitä vain saa tehtyä, vaikka työkalut ja -tilat eivät mahtavia olekaan. Keskipäivän aikaan sain aihion melkein valmiiksi. Liimat saavat nyt kuivua jonkun aikaa. Sitten jäljellä onkin vain pintakäsittelyä ja fiksausta. Kolmen viikon ennuste ei lupaile lauhaa. On kuitenkin niin, että ei kolmen viikon päähän voi edes ennustaa. Hyvä että huomiselle osuisi edes lähelle. Kun nyt korkeapaine on jumittunut pohjoiseuroopan päälle, ei kai sitä voi muuta ennustaa, kuin pakkasia. Pysyisikin ne lumisateet pois. Tylsää, jos ensimmäinen mökkireissu on pelkkää lumityötä! Jossakin vaiheessa on kuitenkin mökille mentävä. Jos nimittäin aikoo hakea ne suunnitellut tuulenkaadot mökille, olisi syytä käydä ajamassa kunnon jäljet muutamiin paikkoihin. Olisi myös poljettava yhden pihamännyn kaatosuuntaan polannetta. Katolla on paljon lunta. Olisi hyvä nekin poistaa ennen, kuin ne suojakeleillä tulevat itsestään alas. On kuitenkin aika selvää, että koviin pakkasiin emme lähde. Ei mökkeily saa olla pelkkää kämpän lämmittämistä! Emme ainakaan yli 15 asteen pakkasiin lähde. Illalla viimeistelin paperitelineen. Vähän liimaustakin, joten mahdollinen käyttöönotto vasta huomenna. Pakkanen kiristymässä reippaanlaisesti. Onneksi kävin iltapäivällä valoisan aikana takapihalla lakaisemassa parin sentin hötylumet. Illemmalla olisikin pitänyt pukeutua kunnolla. Meneekö Torniossakin -30 asteen raja rikki? Läheltä liippaa. Kylmää näyttäisi olevan joka puolella. Ennusteessa -40:kin mahdollista. Mahtava kuutamo yöllä. SDP:ssä on menossa melkoinen sisäinen myllerrys. Tutti Typpyräinen myrskyn ytimessä. Myös Peamitra Nampula-Kutri on saanut osansa. Ei ole helppoa demareillakaan. Pistääkö gallupmenestys jo nyt liikkeelle kisan ministeripaikoista? Keskiviikko, 28.1.2026 Pakkaset jatkuvat. Yli 3-kymppisiä tuolla pohjoisempana. Meillä vain parikymmentä. Helpompaa ei ole näköpiirissä. Kuten sanottu, sain eilen siivottua turhia tallenteita pois pilven reunalta. Tänään Aino teki saman omilleen. Alkaakin olla jo aika siistiä ja turhaa selattavaa ei juurikaan ole. Onko niistä pian ihan uupelo? Trump on saanut viime aikoina mediahuomiota moninkertaisesti Putiniin nähden. Kremlissä varmaankin ollaan asiasta hyvin mielissään. Jäävätkö Venäjän suunnitelmat huomiotta, kun media hehkuttaa uutisia Trumpin ja USAn tilanteesta. Vaikuttaisi siltä, että USAssa sisäpoliittinen tilanne on tulenarka. Sananmukaisesti. Trump ja hänen politiikkansa on saanut jatkuvasti enemmän ja enemmän soraääniä myös ulkomailta. Ns. liittolaisiltaankin. Ja Putin nauraa partaansa. Jos sillä sellainen kasvaa! Täällä kotosalla on vaikea pelätä tai iloita maailman tapahtumien vuoksi. Kunhan vain syötävää, lämpöä, terveyttä ja kaikkea muutakin elämään kuuluvaa riittää. Turha näillä köppäkymmenillä on ainakaan murehtia maailman juttuja. Päivä kerrallaan eteenpäin. Tiistai, 27.1.2026 Kylmintä yhä Nuuskakairassa. Ei ihan kolmeakymmentä, mutta ei paljoa vaillekaan välillä Muonio - Meltosjärvi. Mökkejä syväjäädytetään. Melkoiset lämmittämiset edessä, ellei sitten yllättäen tulekin suojakelit. Eilen illalla yhdeksän aikaan pistin pyörimään pitkän elokuvan. 3:57 oli ilmoitettu pituudeksi. No, kun mainokset kelaa ohi, menee se varmaan kolmeen tuntiin. Mutta ... olikin tallennettu Teemalta, joten eihän niitä mainoksia ollutkaan. Muutamia kohtauksia sai kuitenkin kelata pois. Kello oli kuitenkin varttia vaille yksi, kun lopputekstit alkoivat pyörimään ruudussa. No joo ... olisi tuon voinut tiivimminkin esittää. Tuli kuitenkin katsottua. Aino oli sen joskus nähnyt. Minulla taisi olla eka kerta. Alkuiltapäivästä laitoin auton lämmitykseen. Käväisin suihkussa ja lähdin sitten käymään apteekissa ja kaupassa. Kolmet halvat pillerit loppumaisillaan. Alkuomavastuutkaan eivät vielä täyttyneet. Apteekin jälkeen Prismaan. Tuleeko loppuviikolla vielä reissu? Voi olla. Vein Ainon puoli neljäksi pelimuorikokoukseen. Palasin kotosalle ja aloitin normaalin urakkani. Aluksi pistin pyörimään tallenteen: Revival69: The Concert That Rocked The World. Olikin tosi mukava puolitoistatuntinen Toronton rock-festareilta syksyltä 1969. Kova esiintyjäkaarti. 50- ja 60-luvun legendaarisia rock-hahmoja. Niitä ihan originaaleja. Alkaen Chuck Berrystä ja Little Rickhardista päätyen John Lennoniin ja Doors-yhtyeeseen. Wau mikä pätkä! Harvoin tulee seurattua mitään ohjelmaa niin intensiivisesti, kuin tätä. Aloitin sitten katsomaan yhtä tieteisjuttua. Kuten olin ounastellutkin, en jaksnut sitä kauaa katsoa. Poistin sen ja poistin samaa kuumaa toisenkin tulevaisuushöpöstelyn. Katsoin sitten yhden parituntisen elokuvan. Sen päätyttyä poistin listalta muutamia elokuvia, joita en kuitenkaan aio katsoa. Lista siistiytyi kummasti. Aino palasi ennen puolta yhdeksää. Palattiin taas normaalikuvioihin. Maanantai, 26.1.2026 Kylmyyspiste taas länsirajalla. Tornio ja Ylitornio vuorottelivat kylmimmn paikan tittelistä. Eilen illalla sateli hieman pakkaslunta. Aamulla harjasin etupihan oven edustan. Kohta sitten takapihan terasssinkin. Vein roskat. Päivän liikunta-annos siinä? Päivässä alkaa olla jo kohtalaisesti pituutta. Torniossa aurinko on horisontin yläpuolella jo viittä minuuttia vaille kuusi tuntia. Siihen hämärät molempiin päihin. Ulkotöissä näkee jo normaalin työpäivän verran. Mökillä päivä on 16 minuuttia lyhyempi. Ero on aika pieni. Kevätpäiväntasauksesta alkaen tillanne kääntyykin sitten päälaelleen. "Persvalkkenista": 1950-luvun loppupuoliskolla asuimme Hattulassa, Parolan Korpiniityn kylässä. Peppulassa, kuten aluetta nimitettiin. Oli Etu-Peppula, Keski-Peppula ja Taka-Peppula. En tiedä nimen taustoja. Taisimme asua tuossa keskimmäisessä. Ei sitä mitenkään ympäristöstä tunnistanut. Sitä nimeä siis. Meiltä oli matkaa Parolan lentokentälle vähän toista kilometriä. Kenttä oli aikanaan hävittäjälentäjien koulutuskäytössä. Rauhan aikana se oli merkittävä purjelentokenttä. Heinäkuussa 1959 siellä järjestettiin mm. purjelennon SM-kisat. Lentotoiminta loppui kokonaan vuonna 1962 ja kenttä on siitä lähtien ollut panssarivaunujen myllerryskenttänä. Meille näkyi hyvin, kun 2-tasokoneet hinasivat liidokkeja ilmaan. Myös Saab Safireja vielä näkyi. Ne oli helppo tunnistaa osanssinpunaisista maalauksista nokassa, siivenkärjissä ja peräsimessä. Me pennut kävelimme joskus lentokentän laitaan katsomaan, kun purjelentokoneita hinattiin taivaalle. Jossakin siellä lentokentän suunnalla oli myös jonkunlainen kahvila levyautomaatteineen. Aika hyvin muistan yhden käynnin sielläkin, vaikka olinkin korkeintaan juuri täyttänyt 5 vuotta. Se "Persvalkkeni" oli itse asiassa purjelentokone. Oikea nimi minulle selkeni vasta vanhoilla päivilläni, kun aloin asiaa joskus googlettamaan. "Bergfalke", se oli sen oikea nimi. Vanhemmat veljeni olivat tuohon aikaan hieman toisella kymmenellä. He rakensivat lankusta ja laudanpätkistä lentokoneen, jonka nimesivät Persvalkkeniksi. Se oli mielestäni hieno. Näytti enemmän pullealta Saab Safirilta, kuin purjelentokoneelta. Ja minkäänlaisia lento-omiaisuuksia ei tietenkään ollut. Kyllä on talvisen oloista. Kuuraa ja lunta on paljon puiden oksilla. Ihan kuvauksellista. Mökillä tuulenpuuskat ovat pudottaneet lunta oksilta ja kameroiden liiketunnistimet ovat toimineet. Pakkanen jatkuu kireänä varmaan viikkoja, ehkä koko helmikuun ajan. Mökille menolla ei siksi ole minkäänlaista kiirettä. Sunnuntai, 25.1.2026 Aika kuluu. Joulustakin jo kuukausi. Kohta Pääsiäinen, Vappu ja Juhannuskin. Ja päivät jälleen alkavat lyhenemään. Ja pitää alkaa miettimään jouluruokia ja -lahjoja! Aamuyöllä pakkasta meilläkin liki 24 astetta. Aamupäivällä vain kymmenkunta. Mökillä melkein vastaavanlainen lämpeneminen. Pakkasta siellä kuitenkin muutama aste enemmän. Heräsin ihan ajoissa. Käytin aikani hyödyksi ja valmistelin kahden päivän murukeiton. Pakkasesta otin annokset kypsää jauhelihaa ja lanttua. Kuorin muutaman potun ja pilkoin parit porkkanat. Nätti laitaa päivällä ruoka. Kunhan vain keittelee kypsäksi ja säätää mausteet kohdilleen. Valmistelin loppuun WC-paperitelineen. Tuli siitä toimiva, mutta ehkä etsin jostakin somemman. Se on vain jännä juttu, kuinka simppeliin asiaan saa tuhrattua aikaa. Mutta ei se mitään. Onhan kuitenkin jotakin tekemistä! Oli mukavaa vaihteeksi nähdä maastohiihdossa suomalaismenestystä. Naisten 2-kymppisen voitti Johanna, Kerttu oli neljäs. Miesten puolella vastaava kisa oli tuttua, vuonomaan hallintaa. Tylsää, kun vastusta ei löydy mistään. Lentomäen MM-kisoissa oli jännä paikka, kun Slovenian sankari tunaroi ja karkuutti suksensa. Onneksi Norjan poika ei ehtinyt lähteä liukuun. Olisi siinä ollut taiteilemista, jos siinä jaloissa olisi pyörinyt ylimääräiset irtosukset. Myöhäisilllassa tuli jostakin mieleeni nimi "Persvalkkeni". Tuo muisto on lapsuudesta noin 66-67 vuoden takaa. Aloin tutkimaan tuon nimen alkuperää ja selkenihän se. Mutta koska tutkiminen alkoi johtamaan monille sivupoluille, kuljeskelen noita polkuja ja palaan sitten myöhemmin pikkupojan ajatuksiini! (kaikkea sitä tuleekin mieleen!) Lauantai, 24.1.2026 Viikko tammikuuta jäljellä. Sydäntalvea eletään. Kireää pakkasta. Meilläkin reipppaat -20, Kittilä-Enontekiö-suunnalla 10 astetta kylmempää. Korona alkaa olla meillä kokonaan voitettu. Tukkoisuutta ja köhää ei juurikaan enää ole. Lauluääni kuin kirkkokuoron pojilla. Viikko sitten Lee Marvinkin bassoineen olisi ollut kateellinen. Joku viikko sitten meni WC-paperin pidike rikki ja tein siihen korjauksen. Korjaus kesti eiliseen asti. Olin korjannut pakelliittipidikkeen poaamalla siihen reiän ja liimaamalla puutapin reikään. Puutappi katkesi, liimaus irtosi. Tein uuden korjauksen. Tällä kertaa ruuvilla. Väänsin kuitenkin ruuvin uhkatiukalle ja pakeliitti murtui kappaleiksi. Se oli siinä. Tänään uusi yritys. Uusista materiaaleista. Ei kuitenkaan kiirettä askartelun kanssa. Sain puuosat valmiiksi jo aamupäivällä. Sitten tuli ruuan aika. Ja tuutin täydeltä hiihtoja. Pyssyn kanssa ja ilman. Ruotsin naiset palasivat sprintissä sinne, missä ovat vuosia jo olleetkin. Ampumahiihdossa Suomeen pariviestin kultaa. Minja pronssilla yhdistetyssä. Lentomäestä ei sen kummempaa. Jos uutisiin on uskomista, on Trumpin puheet ja tempaukset saaneet monet kuuluisuudet älähtämään. Arvostelijoiden joukosta löytyy poliitikkoja niin USAsta, kuin muualtakin. Puoluetovereita ja vastustajia. Monet eri tavoin kuuluisuuteen nousseet henkilöt ovat myöskin avanneet sanaisen arkkunsa. Puhutaan myöskin siitä että Trumpilta pitäisi ottaa pois presidentilliset valtuudet. Mutta ... puheet parasta. Saahan sitä puhua, kun ei uskalleta toimia. Eikö ketään oikein pelota, mitä se ukko hulluudessaan menee vielä tekemään. Yksi hullu (tuolta Moskovasta) oli jo riittävän paha. Piti vielä tämäkin nähdä! Perjantai, 23.1.2026 Olin kuudelta hereillä ja mietin, joko nousisin kahvin keittoon. Pistin kuitenkin vielä pään tyynyyn. Menikin melkein kolme tuntia, ennen kuin olin taas hereillä. Voi olla hyväkin, että en noussut liian varhain. Eipä tarvi päivällä yrittää ottaa nokosia. Kun oli aikomus vielä aamupäivän puolella käydä kaupassa, laitoin auton töpökkään. Pakkasta 14 astetta. Järvikylillä 11 astetta kylmempää. Aamupalan jälkeen lähdinkin sitten reissuun. Tällä kertaa Cittariin. Hedelmiä otin aika lailla. Niinkuin aina. Tällä kertaa otin myös leipää, kun hyllyssä oli yllättäen kahtakin lajia niitä leipiä, joita meillä suositaan. Muutakin tarpeellista löysin. Alkuviikkoon ainakin nyt taas selvitään. Pitkästä aikaa telkkarissa myös hiihtoa maailmancupin puolelta. Vuorossa parisprintit joista meille ei ollut luvassa oikein mitään. Eikä tullutkaan. No, naiset olivat kuitenkin neljänsiä. Yllättävää oli se, ettei Ruotsi nyt hallinnutkaan naisten puolella. Taisi hävitä Suomellekin. Miesten puolella ei yllätyksiä. Tänä päivänä voi olla vaikea erottaa netin uutisoinnista totuudet ja valheet. Etenkin Facebook on täynnä "Breaking News" -juttuja, joilla ei ole minkäänlaista todellisuuspohjaa. Instagram pullistelee tekoälymuokattuja huijauksia. Joskus on ollut lähellä se, että olisin mennyt halpaan. Etenkin, kun valeuutinen olisi ollut kovin mieleinen. Läntinen Lappi oli aika koleana koko päivän. Iltasella senkun vain kylmeni. Nähtäväksi jää, tuleeko vastaava pakkasjakso, kuin oli alkuvuodesta. Eihän se hauskaa olisi, mutta minkäs teet. 5-10 astetta pakkasta ja poutaa ja aurinkoa ... sehän se kelpaisi. Huhtikuun hohtavat hanget. Onhan ainakin jotakin, mitä odotella! Torstai, 22.1.2026 Jostakin kumman syystä luulin, että eletään jo perjantaita. No, asia valkeni aika nopeasti ja ei siitä vahinkoa syntynyt. Eilinen mökkireissu sekoitti varmaan humeetia sen verran, että päivät pääsivät sekaantumaan. Eilisen mökkireissun jäljiltä oli neljä lataamista kaipaavaa kamera-akkua. Eilen jo niitä latailin, mutta viimeinen sai virtaa vasta tänään. Se akku, joka kovilla pakkasilla heitti antamasta virtaa, oli eristämätön. Kaikki muut akut olen eristänyt. Minulla oli vielä jäljellä lämpöristykseen käyttämääni levyä, joka on puristettu vaahtomuovirouheesta. Eristin sillä nyt tuon viimeisenkin akun. Mökillä akut eilisen vaihdon jälkeen toimivat viikkoja. Etenkin nykyasetuksilla. Pitää keväämmällä muuttaa asetuksia, kun ilmat alkavat antaa myöten. Millainenhan maailma olisi, jos ei olisi Putinia eikä Trumppia? Ainakin ukrainalaisia ja venäläisiä nuorukaisia olisi hengissä ja ilman vammoja melkoinen litania. Venäjän ja Naton rajalla ei olisi jännitteitä. Naton raja olisi kaukana Suomesta. Grönlantilaisten ei tarvitsisi pelätä miehitystä. Eurooppalaisten ei tarvitsisi miettiä joka aamu, että mitähän ne nyt keksivät! Ennen Ukrainan sotaa ei voinut edes kuvitella, mitä Euroopassa tapahtuu. Ja vaikea uskoa todeksi vieläkään. Jos Trumppi ei saa Grönlantia, olisihan niitä kuutenkin pienempiäkin saaria. Pitkä rivi. Hailuoto, Raippaluoto, Ahvenanmaa, Hiidenmaa, Saarenmaa, Gotlanti, Öölanti ja Bornholm. Ja miksei vielä Själland, Lolland ja Fyn. Olisi siinä hyviä kohteita. Eiköhän Putinillekin osa noista kelpaisi. THL on ehdottanut, että älypuhellimet ja some voitaisiin kieltää alle 13-vuotiailta. Hyvä ajatus. Jos se tuntuu liian vaikealta, voisihan sitä alkaa toteuttamaan vaiheittain. Ensin ne kiellettäisiin vaikkapa kaikilta alle 20-vuotiailta. Sitten seuraavana vuonna alta 19-vuotiailta. Ja vuosittain noin, kunnes 13 vuoden raja tulee vastaan! Enkös olekin fiksu? Iltayhdeksän jälkeen vilkaisin, sateleeko missään päin Suomea lunta. Ja kuinka kylmää eri puolilla Suomea on. Sateita ei ollut. Suomen kylmin paikka löytyi sillä hetkellä Meltosjärveltä, -20,8 astetta. Ja Apukka meni kohta niukasti ohi. Pakkanen hieman kiristeli koko ajan otettaan. Ei ole vielä ollut minkäänlaista puhetta vuoden ensimmäisestä varsinaisesta mökkireissusta. Voi olla, että menee viisi, jopa kuusikin viikkoa vielä. Voi mennä siis jopa maaliskuulle asti. Lauhan sään yllättäessä aikaisempikin meno on mahdollista. Kovilla pakkasilla emme lähde seikkailemaan. Ulkohommatkin pakkasilla vähissä, vaikka päivä päivältä valoisuus lisääntyy. Keskiviikko, 21.1.2026 Raotin silmiäni kuudelta. Hiljaista ja hämärää. Nukahdin hetkeksi, mutta 6:20 pomppasin valveille. Pakkasta pihalla kymmenisen astetta. Mökillä samat lukemat. Laitoin auton lämmitykseen. Keitin kahvit. Kahvia juodessani valmistin matkaeväät. Haukkasin parit voileivät. Äkkiä kello olikin sitten jo puoli kahdeksan. Kutsuin Ainonkin kahville. Vähitellen aloin tehdä lähtöä. Pakkasta kymmenisen astetta. Torniossa, matkalla, perillä. Päivän pituus mökillä tasan 5 tuntia. Pitkät valot kärsi vaihtaa lyhyiin juuri mökille saapuessani. Kolme tuntia eri asteista ahertelua. Välillä puraisin voileivät. Oli sopiva pakkassää. Ei tullut hiki, mutta ei myöskään palellut. Sisälle ei kannannatut mennä kuin pakon edessä. Siellä pakkasta olikin ulkoilmaa enemmän. Linko pörräsi. Lumilapio heilui. Voileipätauon yhteydessä vaihdoin täydet kamera-akut vajaiden tilalle. Kello alkoi näyttämään iltapäivän minuutteja, kun aloin tehdä lähtöä. Sain lumityöt pääosin tehtyä. Sain vaihdettua akut. En pitänyt lainkaan tulta kamiinassa. Ei ollut tarkoitus istua sisällä eikä vahtia tulta. Mökkiin jäi toistaymmentä astetta pakkasta. Ikkunat umpikuuraan. Lämmitetään sitten eri reissulla kämppääkin. Sain sen tehtyä, minkä olin suunnitellutkin. Hyvä homma. Kameroiden akut pelaavat viikkotolkulla. Ennusteissa ei ole lumisateita, joten lumitöidenkään vuoksi ei ehkä tarvitse ihan heti mökille lähteä. Kotona sopivasti puoli kahdelta. Aino oli lattanut ruuan ja sitä pääsin heti maistelemaan. Hyvää oli ... makuaistissa aavistuksenomainen petraaminen. Suihkut ja levot. Lepoa hieman kaipailikin. Tauti kai oli hieman kuluttanut voimia. Illemmalla tuli katsottua yksi mustavalkoinen elokuva. Höpsöttelyä, hupsuttelua, hassuttelua. Ehkä lopulta romantiikkaakin. Ei mikään suosikkileffa. Näitäkin vain tulee katsottua aikansa kuluksi. Niinkuin monia höpösarjojakin. Ja vieläpä uusintojen uusintoja. Tiistai, 20.1.2026 Tänäkään aamuna ei olo tuntunut kuumeiselta. Piti oikein mitata lämpö: 36,3, eli ollaan tosiaankin palattu meikäläisen normaalilämpöön. Kurkkukivusta ja päänsärystä jäljellä vain muistot. Eiköhän kohdallani voi sanoa, että se oli siinä. Tukkoisuutta hieman on yhä, mutta sehän voi jatkua viikkoja. Jopa kuukausia. Sairastettu korona voi saada aikaan jonkin tason immuniteetin. Immuniteetin kattavuus ja kesto voivat kuitenkin vaihdella paljon ja siihen ei ole luottamista. Taudin mukana lähti pikkuisen painoakin. Eli ei niin pahaa, ettei jotakin hyvääkin. Uusi ennätyslukema on tosin vain 600 grammaa edellistä ennätystä pienempi. Määrät eivät kuitenkaan ole niitä tärkeitä asioita. Suunta ja jatkuvuus paremminkin. Oli jälleen kalaruuan vuoro. Otin pakastimesta kuhafilettä sulamaan. Nahallista. Aino oli kuorinut potut valmiiksi. Päivällä paistoin kuhafileet ja tein muusin. Ruoka olisi ollut taivaallisen hyvää, paitsi että ... makuaisti oli yhä täysin hukassa. Olisi kai pitänyt käyttää valmistukseen jotakin muuta, kun ykkösluokan kuhaa. Nyt olisi mennyt täydestä kehnompikin eväs. Onneksi eivät olleet viimeisia fileitä! Olen pitänyt mahdollisesa sitä, että käyn tällä viikolla mökillä. Pikareissulla. Kun päivä ei ole tiedossa, päätin siksi tehdä täydentävän kauppareissun jo nyt. Ruokakauppaan ei olisi välttämättömyyttä mennä, mutta Puuiloon oli asiaa. Tarvitsin uudet lumityörukkaset, ja otinkin niitä sitten kaikki 2 paria. Pienempiä kokoja jäi. Miesten koot ovat nyt siis minulla. Kauppaan jäi vain muutama XL-kokoinen pari. Laskuvarjonarua otin myös pienen vyyhdin. Kävin sitten Prismassa. Banaanit edelleen tiukassa, mutta sain niitä riittävästi. Ja muutakin tarpeellista, jotta voin hyvällä omallatunnolla käydä mökkireissun. Kotona sidoin narulenkit akkujen ymprille. Akkuja on helpompi nostaa laatikoistaan ja laskea taas niihin, kun on jotakin, josta ottaa kiinni. Päivitin myöskin taulukon, jossa minulla on luettelo "selviytymisruuista". Olen jo syyspuolella käyttänyt osan tuotteista. Nyt kaupasta ostin korvaavia ja siksi nuo taulukkopäivitykset. Talviolympialaisetkin ovat kohta käsillä. Suomella ei ole paljoakaan asiaa palkintosijoille. Pari hyvää arpaa on kuitenkin vetämässä ja tuurikin voi joskus osua kohdille. Silti tietenkin (tai juuri siksi) kotosalla ollessa kisoja tulee katseltua. Nyt kun kaikki vielä tapahtuu normaaliin katseluaikaan! Tein kisaohjelmasta oman versioni, josta poistin ylimääräiset jutut. Jäljelle jätin vain omat kiinnostuksen kohteet. Iltaa myöten on alkanut tuntumaan siltä, että huomisaamuna ajelen mökille. Joitakin pikku valmisteluja tein siltä varalta, että homma toteutuu. Aamulla se ratkeaa, mutta nyt alkaa haiskahtamaan mökkireissulta. Maanantai, 19.1.2026 Tänään nousin 3 tuntia eilistä aiemmin. Ehkä turhankin aikaisin, mutta minkäs teet. Aino sinnitteli kuitenkin vaaka-asennossa vielä liki parituntisen. Puolitoista ehkä. Vaikka kuumeilu onkin ohi, jatkuu jonkunasteinen sairastelu yhä. Kurkku yhä kipeä. Nokka tukossa. Päätä hieman särkee. Haju/makuaisti kadonneet. Köhä kuitenkin on aavistuksen helpottanut. Ääni ei ole painoksissa. Pystyy jo puhumaan lyhyitä lauseita ilman yskimiskohtausta. Nokan tukkoisuuskaan ei ole samaa, mitä aiemmin. Jos ei mitään takapakkia tule, kyllä tästä pikku hiljaa ollaan taas terveiden kirjoissa. Onko tauti jo siinä vaiheessa, ettei se enää tartu muihin? Mene ja tiedä. Ohjeessa sanotaan, että silloin tätä vaaraa ei ole, kun oireet ovat selvästi vähentyneet, eikä kuumetta ole. Kohdallani noin voisi sanoa. Varma on kuitenkin varmaa ja kannattanee vältellä kanssakäymisiä. Ainakin joitakin päiviä vielä. Aamulla pakkasta 14 astetta. Meltosjärvi jälleen Suomen kylmin paikka. Paria kymmenystä vaille -20 astetta. Ei paha. Alkaa nyt olla liki normaalia ja ennenkaikkea liki siedettävää säätä. Ainahan on niin, että kovien pakkasten mentyä on tuollaiset parikymppiset ihan peruskauraa. Ei niihin enää kiinnitä huomiota. Soittelin varamiehelle, kun päämies on yhä toipilaana. Eli auraajat kyseessä. Lumet poistunevat Tarrantieltä vielä tämän päivän aikana. Tälle ja ensi viikolle luvassa pakkasia. Ei lumisateita. Jospa taas jonkun aikaa pärjätään. Nyt kun kunto alkaa olla taas normaaliuomissaan, voisi alkaa miettimään taas sitä mökillä pistäytymistä. Akkujen vaihdot hommana. Samalla tietenkin pitää yrittää tehdä hiukan lumitöitä. Ei välttämättä paljoa. Terassi tärkein. Jotain muutakin. Tilanteen mukaan. Rasittamatta. Stressaamatta. Sosiaalinen media on täynnä Trumppia ilkkuvia kuvia ja videoita. Höystettynä asianmukaisilla teksteillä. Tekoäly on oiva työkalu näihin hommiin. Hieman aiemmin oli kohteena pääasiassa eräs Putin. Mutta sittemmin Trumpin käsittämättömät toilailut käänsivät huomion sinne päin. Mitähän jenkit asiasta ajattelevat? Luulisi, että sielläkin alkaisi vähitellen vaaka kääntymään Trumpille epäedulliseksi. Luulisi ja luulisi. Eipä olisi uskonut aikanaan sitäkään, että valitsevat Trumpin taas presidentiksi. Milloin sitten mennään seuraavan kerran mökille ihan yökunssiin? Voi hyvinkin olla niin, että sitä saadaan odottaa kuusikin viikkoa. Neljä nyt ainakin. Katsellaanko olympiakisat rauhassa ennen mökkihommia? Mitään tietenkään ei voi näin aikaisin päättää. Annetaan ajan kulua. Katsellaan kelejä. Sunnuntai, 18.1.2026 Tulipa nukuttua tosi pitkään. Oliko se merkki jostakin paremmasta? Kello kävi jo selvästi päivän yhdeksättä tuntia, kun noustiin ylös. Ei tietenkään kiirettä minnekään. Parempi nukkua väsymykset pois. Aina vain ei tajua, onko kyse väsymyksestä vai harhaisista houreiluista! Kuumemittaus näytti nyt ensimmäistä kertaa liki viikkoon aamumittauksena meikäläisen normaalilukemaa. Eli 36 ja jotain. Se on hyvä merkki. Tauti ei silti ole vielä ohi. Tukkoissuus hieman helpottanut. Kuten köhäkin. Kurkussa ja korvissa tuntuu kipua. Lisäksi yhdessä yllättävässä paikassa: päälaella! Siellä on tennispallon kokoinen alue, joka on peräti kosketusarka. Perusolotila kuitenkin virkeä. Jo eilen olin alkanut suunnittelemaan tälle päivälle kauppareissua. Ihan välttämätöntä se ei olisi, mutta siinä oli omat järkisyynsä, että näin tekisin. Eilen rakensin jo ostoslistankin. Tänään monenlaisia urheiluja teeveesta. Heti aamukymmenestä lähtien. Illan jääpallofinaaliin asti. Sovittiin sopiva ajankohta ruualle. Se ratkaisisi sitten sen hetken, jolloin lähtisin kauppaan. Auton lasit olivat umpikuurassa. Siksi laitoin auton töpökkään hyvissä ajoin. Tekaisin ruuan "omasta päästä". Ruuan jälkeen odottelin sen verran, että Minja tulisi hyppyvuoroon. Kannatti odotella. Minja pääsee ladulle ykkösenä. Kauppareissulle Prismaan. Kuten olin aavistanut, oli parkkipaikalla melko väljää. Otin hedelmää, juuresta ja tomaattia muutamaksi päiväksi. Munia, leikkeitä ja maitotuotteita myös. Leipää tietenkin. Ehkä muutakin perusjuttua. Suomalaisten mitalisaalis jäi kovin heikoksi tämänpäiväisissä riennoissa. Onneksi Minja pelasti. Ja eiköhän jääpallostakin saatu jotakin, kun kerran finaalissa oltiin. Nyt iltayöstä finaalin tulos ei ole tiedossani. Googletan huomenna, jos kiinnostaa. Jääpallo ei ole niitä suosikkilajejani. Pikkuinen pallo helkkarin isolla kentällä ... eihän sitä pysty edes teeveestä kunnolla seuraamaan. Jääpallon seuraamisen jätän suosiolla asiaan vihkiytyneille. Tuskinpa kaikki tykkäävät niistä hiihtolajeista, joita me taasen innokkaina katsellaan! Lauantai, 17.1.2026 Kuumeet saattavat olla lopultakin kokonaan kuumeiltu. Ainakin siihen suuntaan kertoi aamun mittaus. Ihan pientä lämpöä vielä oli, mutta selvästi parempaan ollaan menossa. Toivon mukaan. Köhä ja tukkoisuus yhä riesana. Ja päänsärky. Olin illalla etsinyt käteisvarapakkaseen palan paistia. Nyt aamulla nostin sen huoneen lämpöön. Jospa leikkoisi käristyksen. Olin noussut jo puoli kuudelta ja ennen Ainon heräilyä ehdin tekemään monenlaisia valmisteluja. Ulkonakin kävin. Etupihan puolella putsasin tuon meidän sisääntuloväylän. Takapihalla lapioin sen verran, että siellä olisi helpompi aloittaa lumihommia. Jotta käristyksestä tulisi mureaa, saisi se hautua mielellään pari tuntia. Siksi aloin veistelemään lihakömyrästä siipaleita heti aamupalan jälkeen. Ja klo 9:05 lihat oli paistettu, siirretty yhteen kattilaan, vesi lisätty ja kiehuva hoito sai jäädä hautumaan pienellä lämmöllä. Sitten päästiinkin mieliharrastuksiin. Eli TV auki ja sohvanpohjalle mars, ja kaukosäädin kouraan. Yhden asian opin käristyksen teossa. Sen johdosta heitin pois jäljellä olevan paketin Flora Voita! Käristys ei saa maistua munkkirasvalta. Kone kävi pihatöissä jossakin vaiheessa aamupäivällä. Jäljistä sen näin, koneen käyntiä en havainnut. Märkää lumikertymää oli aika reippaasti, 15, jopa 20 senttiä. Aino oli pössätauoilla lapioinut takapihalla hieman, mutta kutakuinkin puolet oli vielä lapioimatta. Ulkona nollakeli, ellei hieman plussallakin. Laitoin kuitenkin vaatetta päälle ja lähdin hommiin. Kyllä lumi oli raskasta. Sitten etupihalle. Ensin autopaikka. Auton päällä oli 15 senttiä märkää lunta. Peruutin auton ruudusta ja harjasin lumet päältä. Kolasin autopaikkani puhtaaksi ja siirsin auton takaisin ruutuun. Oman asunnon kohdalta kolasin vähäiset ylijäämävallit pois. Sopiva toipilaan lumiurheilu. Ei hengästymistä, ei hikoilua. Ainon kanssa ollaan niistelty varmaan useampi talouspaperirulla kirjavaksi. Sehän on vähän niin, että käytetty palanen on heti aina roskiskunnossa. Ei niitä voi säästää seuraavaa niistämistä varten. Olen tietoinen ainoastaan oman eritteen muuntumisesta taudin edetessä. Alkuun se oli kirkasta ja juoksevaa. Nyt se on väriltään Suomessa yleisesti esiintyvän etanan kaltaista, vihertävämpää vain. Ja hei ... mallikin on usein sama! On se kiva, kun talvella kropppa tuottaa itsekseen kesämuistoja. Tai odotuksia! Kummin vaan. Perjantai, 16.1.2026 Yöllä näin merkillistä unta. Se oli kuin sekoitus kahdesta teeveen suosikkisarjastani lisättynä katkelmilta jostakin muusta. Järjetön juttu. Aamulla mittasin kuumeen. Olivatko unet kuumehoureita? Niin ei voi sanoa. lämpöä koko päivän noin 37,7. Limaa irtosi kuitenkin aika lahjakkaasti. Hyvä vain. Vaikka uutta muodostuu, on sitä poistunutkin. Pitäisikö tuohon johonkin laittaa vanhanmallinen sylkykuppi? Eilen ei särkenyt päätä. Tänään heikosti juilii. Ja olo on tosi heikko. Hyvä, että jaksaa veskissä käydä. Mökillä pitäisi matkan varrelle laittaa ämpäri. Puita ei jaksaisi kantaa varastosta. Kämppään kai sitä jäätyisi. Tai vessapolun varteen! On melkein kaksi viikkoa siitä, kun yksi kamera sanoi sopimuksensa irti. Viime yönä se heräsi kuitenkin henkiin ja otti pari kettukuvaa. Syynä olikin siis pakkaset. Kun akku alkoi mennä yli 30 asteen pakkasissa kylmäksi, ei se enää antanut riittävästi virtaa, vaikka kulutus onkin huvin vähäistä. Nyt kun ilma oli lämmennyt 6-7 pakkasasteeseen, virtaa taas löytyi. Ari + Viiru olivat päiväseltään käymässä mökillä. Sielläkin akkujen vaihtoa ja lumitöitä. Muutakin pikku hommaa. Harmi, että tuli tämä tauti. Meneekö sen kourissa viikko, kaksi vai kolme? Aamulla säryt ja tukkoisuudet olivat aivan eri luokkaa, kuin illemmalla. Välillä alkoi jo tuntumaan siltä, että onkos tässä enää mitään tautia. Lämpöä kuitenkin oli vielä hiukan. Ja muutamaan otteeseen olen nukahtanut sohvan pohjalle. Huomisaamuna se totuus kuitenkin taas iskee. Millaisena ... se nähdään sitten aamulla! Näin iltasella kuitenkin siis siisti olo. Koko päivän on sadellut jotakin. Alijäähtynyttä vettä, vettä, räntää ja lunta. Iltamyöhällä lunta oli jo melkoisesti. Lisää on tulossa. Antaisiko täälläkin kevään tehdä tehtävänsä. No, ainakin etupiha on huomenna avattava. Torstai, 15.1.2026 Muutama päivä sitten nämä tekstit vielä alkoivat pakkaslukemilla. -40 meni reippaastikin rikki. Nyt tässä parin päivän aikana olen kirjoitelut noin 80 astetta lämpimämmistä luvuista. Tänään kuume oli kuitenkin muuttunut jo lämmöksi. Aamulla 37,5. Syke kuitenkin oli yhä selvästi koholla. Kun kurkku oli tosi kipeä ja olo erittäin tukkoinen, soittelin terveyskeskusrobotille ja esitin asiani. Sieltä takaisinsoitto tuli nopeasti. Ajatelkaa ... ei mennyt puoltakaan tuntia aamuisesta soitostani, kun olin jo esittäyt asiani ja olin saanut alkuiltapäivälle lääkäriajan. Aika oli 12:40. Piti olla 2 tuntia syömättä ennen sitä. Siksi, että kurkusta saadaan oikeanlaista näytettä eikä ruokamössöä. Päätettiinkin syödä sitten vasta joskus iltapäivällä reissuni jälkeen. Menin sitten vastaanotolle ja olin 10 minuuttia etuajassa. Kutsu tutkimushuoneeseen tuli juuri niin, kuin aikakin oli annettu. Mainitsin tuosta pienestä yllätyksestä. Tutkimushuoneessa oli sairaanhoitaja, joka kyseli kaikenlaista. Otti monenlaisia pikatestejäkin. Olin aika yllättynyt, kun syyksi paljastui korona. Se on kuitenkin hyvä, että syy löytyi. Ja ei sitä tarvitse pähkäillä sen enempää. Lääkäri kävi vahvistamassa tuomion ja kirjoitti nokkaa helpottavan reseptin. Nyt on vain rauhassa odoteltava taudin häviämistä. Ja lepoa. Ja lepoa ... sehän tarkoittaa myös sitä, että lumityöt mökillä jäävät nyt hamaan tulevaisuuteen. Tarkoittaako se samalla sitä, että lunta ehtii sinne kertymään niin paljon, että lumityöt ovatkin mahdottomuus? Se puolestaan voi tarkoittaa sitä, että seuraava mökkireissu voisi olla vasta lumien sulettua! Vaikea uskoa, että noin kävisi. Mutta kyllä se on niin, että elämän jossakin vaiheessa eteen tulee liian vaativia asioita. Vaikka pää vielä pelaisikin, saattavat raajat, selkä ja sisäelimet olla lopussa. Päivä kerrallaan mennään. Huomisesta ei voi sanoa mitään. Kun mietiskelin tuota edellistä urheilugaalan oheisohjelmana, tuli mieleen ajatuksia jatkokehityksestä. Jos mökille ei päästä nyt ennen kesää, vaikuttaako se myös seuraavaan talveen? Jääkö mökki kylmilleen koko talveksi? Olisihan siitä se etu, että polttopuiden vuosikulutus pienenee. Se on selvää, että jossakin vaiheessa talvireissut joka tapauksessa loppuvat. Mikä olisi se ikä, jolloin sen voisi tehdä ilman, että se vaikuttaa laiskuudelta? 100-vuotiaiksi emme elä. 9-kymppinen on jo olematon tekemään mitään. 8-kymppisyys ??? enpä osaa sanoa. Se on kuitenkin varmaa, että kuluva vuosi on aina seuraavaa parempi kunnon ja terveyden osalta. Keskiviikko, 14.1.2026 Oli vaihteeksi outo yö. Heräilin yhtenään. En kuitenkaan ollut isommin huolissani. Sain kuitenkin pätkittäin nukuttua. Kelloa vahtasin yhäkseen. Siinä se yö kului. Aamulla taas mittaushommiin. Syke taas 30 pykälää normaalia vilkkaampi. Mittasin kuumeen. 39,2. Vai niin ... parannusta eiliseen ei ollut. Kai suinpäin. Kymmeneltä labra. Laitoin auton töppökkään kahdeksan jälkeen. Harjasin hötylumet auton päältä. Hyvissä ajoin olin labrassa. Vuoronumeroni silti jo taulussa. Labrasta jatkoin kauppaan. Loppuviikon ostokset. Kauppareissu otti koville. Hyvä kun pääsin pois! Aivan sippi olo. Ihan kuin olisi maratonin juuri juossut. Johtuiko tuo heikkous yöunista vai kuumeesta? Vai molemmista. Olen kerännyt marjoja pakastimeen kai niin kauan, kun pakastin on ollut käsillä. Olen aikanaan kerännyt marjoja myös myyntiin. Paljonkin. En ole kuitenkaan onneksi joutunut velkavankeuteen. Se taitaa olla thaimaalaisten juttu. Trumppi on sanonut, että Naton pitäisi auttaa USA:ta ottamaan Grönlanti hallintaansa. On sillä äijällä ajatusmaailma! Mikähän artikla on nyt kyseessä? Olisi mukava tietää. Illaksi kuume oli asettunut. 37,5, kun normaali lämpöni on 36,4. Sykekin palautunut likimain normaaliksi. Loppuisi vielä tuo kurkkikipu. Ja ankara tukkoisuus. Tiistai, 13.1.2026 Ollaan oltu jonkunlaisessa romoskassa jo kohta neljän viikon ajan. Välillä on ollut helpompaa ja luultiin jo, että vaivat ovat ohitse. Ainolla oireet ovat olleet varmaan pahempia. Nyt sitten meikäläiselläkin alkoivat tuntemukset muuttumaan. Yöllä palelin. Aivan tärisin 2-3 tuntia. Aamulla päänsärkyä. Muutakin särkyä. Epäilin myös kuumetta, kun sykelukemat olivat äkikseltään pompanneet kolmekymmentä lyöntiä korkeammiksi. Verenpainekin hieman koholla. Etsin kuumemittaria. Löytyi sellainen digimittari, mutta siitä puuttui äly. Ja ohjekin. Infrapumapistoolilla mittailin otsaa ja mittari näytti 38,5 astetta. Pitänee kauppareissulla hakea terve mittari. Yhdeksän jälkeen alkoi pumpun jyske hieman tasaantumaan. En mitannut ... siltä vain alkoi tuntumaan. Alkoi myös tuntumaan siltä, että kuume olisi laskemassa. Sain sen sökön mittarin hetkeksi toimintakuntoon kun käytin paristoa pois paikaltaan ja lämpölukema oli tosiaan alenemassa. Tarkistin vielä sitten sillä toisella mittarilla otsasta. Se näytti enää 37,5, eli täsmälleen samaa, kuin oikea kuumemittari kainalosta. Kun Jääkaapin sisältö ei vaadi akuuttia täydennystä ja kuumeita voin mitata kahdellakin mittarilla, päätin siirtää kauppareissun huomiselle. Ehtii olokin vähän petraamaan lisää. Toivon mukaan. Jostakin kummasta on koko tämän päivän sadellut hieman lunta. Tutkakuvista se ei käy ilmi. Eli on todennäköistä, että itse asiassa lunta ei sada ollenkaan. Ainakaan pilvistä asti. Kun on lauhtunut voimakkaasti ja ilman kosteus on 90 prosentin tasolla, muuttuu ilman alimmissa kerroksissa oleva kosteus kiteiksi. Pumpulilunta on kertynyt maan pinnalle 6-7 senttiä. Ehkä kuitenkin vähemmän. Tulisi vain kunnon tuuli, niin lähtisi lumi tiehensä. Illan jo hämärtyessä kävin harjaamassa lumet edestä ja takaa. Tosi hötyä! Kun iltasella mittailin viimeiset mittaukset, oli syke aamusta parantunut. Oli se vielä 10 pykälää normaalia kovempi. Yö edessä. Jospa tulevana yönä tarkenisi. Ja olisi kuumeeton olo. Ulkomittari näyttää -11 astetta, sisämittari +22 astetta. Lämpötila sisällä on noussut asteen verran lauhtumisen myötä. Saa nyt nähdä, miten tämä taudinpoikanen edistyy. Tänään on ollut heikko olo. Suorastaan voimaton. Olen yrittänyt nukkua paljon, mutta aika heikolla menestyksellä. Jos tämä ei ala pian paranemaan, ei viikonloppuna tule lähtöä mökille lumitöihin. Maanantai, 12.1.2026 Eilen iltamyöhään pistin pyörimään yhden tallenteen. Arvelin sen kestävän vähän yli puoleen yöhön, kun kelaa mainokset pois. Epäilin elokuvaa höpöhöpö-elokuvaksi. Olin oikeassa. Kohellusta vitsejä, jotka eivät naurattaneet. Lähinnä filmi olikin farssi tai joku muu vastaava. Sitä vain ihmettelin, kun elokuvassa oli filmimaailman kuuluisuuksia monenkin elokuvan tarpeiksi. Oivatko fimitähdet rahapulassa suostuneet näyttelemään tuollaisessa kakkosluokkaakin surkeammassa elokuvassa? Jotkut kuuluisuudet ovat näin joutuneet tekemään. Kittilässä on ollut koleaa ja lentoja on peruutettu. Lentokielto jatkunee, kun siellä lentoasemalla meni aamulla -40 asteen raja taas rikki. Kun lentokoneet nousevat tuonne 10 kilometrin korkeuteen, on siellä pakkasta jopa 55 astetta. Onko maan pinnan -40 astetta silti pahempi koneille? Ilmeisesti on. Onko syynä kosteus, vai mikä? Vaikea näin maallikkona sanoa. Ollaan mökkinaapurin kanssa elätelty toiveita päästä pistäytymään mökillä. Vähän lumitöissä ja vaihtamassa kameroihin täydet akut. Pakkanen on siirtänyt lähtöä jo useaan otteeseen. Nyt kuitenkin näyttää paremmalta. Ensi viikonlopulle lupaillaan 3-5 asteen pakkasia. Eli sunnuntaiksi ollaankin sitten suunniteltu käyntiä. Tarkoitus ei ole yöpyä eikä edes lämmittää kämppää. Eikä valmistaa siellä ruokaa. Eväitten kanssa siis liikenteeseen. Nyt näyttäisi aika hyvältä, kun lisälunta ei ennusteissa ole ja vimeistään torstaina olisi jo lämpimämpää kuin -10 astetta. Tekaisin laatikkoruuan. Jauhelihan, mausteiden ja juustoraasteen ohella käytin pakastealtaan valmissekoitusta. Se oli valmistusohjeen mukaan tarkoitettu keiton raaka-aineeksi. Älkää nyt kuitenkaan kenellekään kertoko, että käytin sen ihan toiseen tarkoitukseen, kuin sen valmistaja oli tarkoittanut. Saatan muuten toistekin poiketa ohjeesta. Oli mielestäni sen verran maukasta. Ainollakin se näytti pysyvän sisuksissa. Naudanlihakuutioiden kanssa tuosta pakastepussista tulisi muuten varmaan hyvä lapskoussi! Ettei jopa holomuussi! Jokohan kohta kokeilen? Auringon jo laskettua katsoin ulkomittariin. -20 asteen raja ohitettu. Eli lämpötila siis nousussa. Netistä katsoin tilannetta. Monin paikoin ilma lämmennyt yli kymmenellä asteella. Ylälapissa oli vielä -35 asteen lukemia. Kyllä tämä tästä vielä iloksi muuttuu. Illalla jo melkein nauratti! Sunnuntai, 11.1.2026 Tälle päivälle ei vielä odotettavissa lauhtumista. Joten pakkasten seurantakin sai jäädä pariin kurkkaukseen. Onpahan tässä muutakin pientä askarta, ettei mene aivan pelkäksi makoiluksi. Kun aamulla oli löysää aikaa, valmistelin ruuan niin, ettei sitten päivällä ole enää juurikaan valmistamisessa mainittavaa tekemistä. Ja kun oli vietävä roskatkin, sain vielä siihen samaan kyytiin sipulin ja suippopaprikan hukkaosat kompostiroskikseen. Roskisreissulla meinasi tulla vilu, vaikka olin pukeutunut melko vankasti. Tässä nyt muutaman päivän ajan on mitattava paineita ja sokereita. Arvot ovat mielestäni olleet hyviä. Jos eivät jopa loistavia. Terveydenhuollon ammattilaisilla on kuitenkin omat käsityksensä. Kun ensi viikolla palautan mittaustulokset, tuleekohan taas lääkesäätöjä? Urheiluja ollaan saatu katsoa tuntikaupalla. Miesten ampumahiihtoviesti oli aika hauskaa ja jännää katseltavaa. Siitä huolimatta, että Suomen peli meni pipariksi jo ensimmäisen viestinviejän ensimmäisessä ammunnassa. Kaikilla huippumailla oli ammunnassa huonot hetkensä. Varapatruunoita kului ja sakkokierroksilla lumi pöllysi. Suomellekin tuli niitä sakkokierroksia, mutta Suomi ei koskaan noussut kärjen tuntumaan. SM-hiihdoissa sprintit. Niitä ehdittiin katsomaan finaalivaiheessa. Naiset kolaroivat loppusuoralla. Miesten finaalissa yksi tunaroi itsensä nurin. Siinäpä sitä. Katseltavaa! Parhaita paloja. Mutkamäen puolella on eräs Eduard Hallberg noussut ihan kansainväliseen kärkeen. Kyse ei ole yhden kisan onnistumisesta, vaan hyviä laskuja on useampiakin. Pari kisaa palkintopallille asti. Tänään ensimmäisen laskun jälkeen kolmas sija. Toisessakin ihan hyvä meno, mutta loppusijoitus sitten kuudes. Ei huono sekään. Naisten ampumahiihdon takaa-ajossa odotettiin suomalaismitalia. Ja sehän tulikin. Elviran johto Suviin nähden piti. Ja takaa tulevista ei ollut haittaa. Minja on päässyt naisten yhdistetyssä huimaan hyppyvireeseen. Toinen sija nyt mäessä ja odotukset tietenkin mitaleille asti. Hiihto-osuudella johtaja vaihtui, mutta Minja pysyi kakkosena. Naisilla kolmas kisa viikonlopulle. Minjalle kolmas palkintosija. Ei paha! Oli niitä muitakin urheilutapahtumia. Kaikkea ei teevee näyttänyt. Aina ei suomalaisia ollut mukana ja jos oli, menestys ei ollut mainittava. Mäkihypyssä kuitenkin taisi tapahtua jotakin poikkeuksellista suomalaisittain. Sekä miehissä, että naisissa. Lauantai, 10.1.2026 Kylmyys jatkuu. Alueellisia pakkasennätyksiä syntyi monin paikoin. Myös meillä kotimittarissa ja Meltosjärven virallisessa. Valtakunnan ennätys jäi asteen kymmenyksen päähän. Vaihteeksi jälleen aika suorittaa muutaman päivän ajan mittauksia. Painoa, verenpaineita ja verensokeria. Aamulla ensimmäiset mittaukset jo heti herättyä, ennen aamukahvia ja aamupalaa. Kaikki mittaukset ok. Vähintäänkin. Veripisaran saaminen sormenpäästä ei ollut helppoa. Sormet kohmeessa ja ei niissä tainnut veri oikein kiertää. Piti pistää toisenkin kerran, ennen kuin sai pisaran näkösälle. Ensi viikon alkupuolella, kahden viikon kovien kelien jälkeen, on helpotusta odotettavissa. Kaksi viikkoa sydäntalven aikaan on ollut kova pakkanen ... no ei se mitään kovin ihmeellistä ole. Vaikkei joka talvena tällaisia pakkasia nähdäkään. Muistan kuitenkin alkutalven vuonna 1985. Oltiin syksyllä muutettu Kuopiosta Tornioon. Aarnintielle. Olin laittanut mateille koukkuja ja niitä kävin viikonloppuisin kokemassa. Sirkkakoskentietä ei silloin aurattu. Eikä tietenkään Tarrantietäkään. Mutta lunta oli alkuvuodesta tosi vähän ja jäätä pitkin oli hyvä ajella Pessalompolosta Tarralle. Autona meillä oli silloin Civic, jonka akku oli jo onneton. Koko Tammi-Helmikuun ajan oli Torniossa noin -30 asteen lämpötilat. Nettiä ei silloin ollut. Yleiskuvaa pakkasista siis ei myöskään. Tuli taas viikonloppu ja lähtö reissuun. Torniossa pakkasta 33 astetta. Honda ei inahtanutkaan, kun yritin käynnistää. Pekka antoi Mantasta virtaa ja påästiin lähtemään. Ympyriäisessä -36. Sammutin moottorin ja yritin startata. Ei eloa. Onneksi minulla oli halkohuoneessa kookas vara-akku, josta sain käynnistykseen apuvirtaa. Aino ja alle vuoden ikäinen Tiina jäivät Nannin luo, kun lähdin ajamaan Tarralle. Otin vara-akun ja kaapelit matkaan, mutta en niitä tarvinnut. Annoin nimittäin auton käydä koukkujen kokemisen ajan. Ajoin koukulta koukulle ja lämmittelin välillä autossa. Sormet meinasivat jäätyä, mutta siinä auttoi se, kun työnsi kädet välillä avantoon. Varpaat eivät kuitenkaan sulaneet autossakaan. Pakkaset jatkuivat Helmi-maaliskuun vaihteeseen. Jäätä taisi olla metrin verran. Pelkkää teräsjäätä kaikki. Kun ollaan katseltu aika systemaattisesti päivän urheiluja telkkarista, sai välillä iloita siitä, että Suomeen tuli roppakaupalla mitaleita. Oli nimittäin miehillä ja naisilla SM-kisoja! No, pitää kuitenkin mainita erikseen myös Minjan toinen peräkkäinen podium-sija yhdistetyssä. Ja naisten ampumahiihtoviesti, vaikkei mitalia ihan tullutkaan. Onkohan huomenna taas mitalipäivä? Illalla katsoin taasen Lapin pakkastilanteita. Torniossa samaa kuin eilen. Mutta muualla oli aika laajalti 5 astetta eilisiltaista lämpimämpää. Ei se tietenkään paljoa lohduta, kun pakkasta silti on 36-38 astetta. Tiistain seutuvilla lauhtuu. Näin haluan uskoa. Ainakin toivon. Ehkä vain luulen. Perjantai, 9.1.2026 Eilisillä paikoilla lyötiin taas pakkasennätys. Tällä kertaa -40 astetta alittavia alueita oli laajemmalti. Ainakin Kittilä-Sodankylä-Savukoski-Salla -akselilla. Laajemminkin ehkä?? Onko tuo nyt sitten Keski-Lappia vai Pohjois-Lappia. Ehkä alue on Pohjois-Lapin eteläosaa. Tai sittenkin Keski-Lapin pohjoisosaa. Kylmä kuitenkin siis vain paranee! Meillä kotimittarissakin talven kylmintä kyytiä. Häviämme kuitenkin reippaasti noille pohjoisemman lukemille. Onneksi. Mitenkähän muuten sähköautot ovat pärjänneet pakkasissa? Kittilässä runsaat 40 pakkasastetta ja sähköt poikki tuntikausia! Siellä ei hymy taida olla eAutoilijoilla kovin herkässä. Telkkarista piti tulla tänään Kuopion SM-hiihtoja. Mutta arvaatteko mitä: peruttu pakkasen vuoksi. Samalla kerralla oli peruttu huomisetkin hiihdot. Samapa sille. Tuli katsottua yksi elokuva joka on jo jonkun aikaa roikkunut odottamassa. Muutama filmi vielä odottaa vuoroaan. Joukossa varmaan sellaisiakin, joita ei tule koskaan katsottua. Tulipa kuitenkin hieman yhdistettyä. Naisten ja miesten. Naisissa Minja roikkui hiihto-osuudella jotenkin mukana. Miehet olivat syöneet Jouluna liikaa kinkkua. Mäessä Minja petrasi ja nousi hopealle. Wau! Ukot eivät selviytyneet kymppisakkiin. Tein jälleen marjaseoksia. Yhdistin ja sekoitin pakkasesta 6 litraa puolukkaa ja mustikkaa. Kaksi kolmen litran satsia taas. Marjoja näyttää riittävän kesään asti. Mansikoista en osaa vielä sanoa mitään. Niitä kun on ainakin kahdessa pakastimessa. Kyllä nekin riittävät kesän kynnykselle. Ehkä seuraavaan satokauteen asti. Ja niinhän se tarkoitus on ollutkin. Kaikilla marjoilla. Trumppi pohdiskelee kummastako luopuu: Natosta vai Grönlannin miehittämisestä. Mitäs tuota miettii. Erotkoon ensin Natosta ja vallatkoon sitten Grönlannin. Ei tule ristiriitaa. Pitääkö kuitenkin ennen valtausta käydä kidnappaamassa Tanskan pääministeri ja kuningasperhe? Joo ... Jyllanti voisikin olla strategisesti mahdottoman hyvä paikka. Parempi vielä, kuin Grönlanti. Illalla pakastui jälleen. Itärajan mittauspisteissä jo reilut -42 astetta. Meltosjärvessäkin -38. Voi mökkiparkaa. Saakohan sitä lämpimäksi edes Juhannukseksi? Torstai, 8.1.2026 Tulppion uusi enkka nousi aamulla -41,5 asteeseen. Liki -40 asteen lukemia aika laajasti. Meltosjärvessäkin -36,5 astetta. Ensi viikolla saattaisi näillä näkymin hieman hellittää. Se on kuitenkin varmaa, ettei mikään ole varmaa! Iltapäivälle suunnitelmissa kauppareissu. Ihan välttämätön se ei olisi vielä. Mutta kun meinasin hakea samalla kertaa terveyskeskuksesta verensokerimittariin testiliuskoja, laitoin auton lämpiämään, jotta pääsisin liikkeelle ongelmitta. Kävin postilaatikollakin. Tyhjää täynnä. Maksoin laskut. Jostakin kummallisesta syystä isännöintitoimisto ei ole lähettänyt ollenkaan vastikelaskuja alkaneelle vuodelle. Muutakin tiedotettavaa heillä olisi, mutta jokin nyt asiassa mättää. Tiedän kuitenkin paljonko on vastike ja paljonko tasausvesilaskun myötä loppusummaa on korjattava. Syötiin. Telkkarista sitten ampumahiihtoa. En katsonut loppuun asti, kun suomalaisilla ei oikein kulkenut. Lähdin sitten tekemään viikon jälkimmäisen ja toivottavasti viimeisen kauppareissun. Ensin Prismasta leivät. Hieman muutakin. Sitten sinne terveyskeskukseen. Hoitotarvikejakelu toimii nykyisin eri paikassa, kuin ennen. Löysin kuitenkin oikeaan paikkaan. Tarvikkeiden luo kävi reitti lukollisten ovien kautta. Avaamisapua tarvittiin tullen ja mennen. Sitten vielä se Cittarikierros. Ja ostokset siihen malliin, ettei tällä viikolla enää tarvitsisi kaupassa käydä. Kotona laitoin heti tuulilasipeiton auton suojaksi. Näillä pakkasilla se on oiva kampe. Postilaatikossa oli lopultakin se vastikelasku. Jossa kuitenkin virhe. Tai ehkä paremminkin puute. Jotain ei oltu huomioitu. Sitten kamppeet autosta sisälle. Osa pakkaseen. Osa jääkaappiin. Osa kuivakaapiin. Ja ansaitut kahvit ennen uusia ampumahiihtoja. Naiset pärjäsivätkin pikamatkalla hyvin. Suvi nousi palkintopallille. Inkakin ampui puhtaan, mutta hävisi Suville minuutin. Saisivat tytöt vain sen hiihtovauhdinkin vielä kohdilleen, niin hyvä tulisi! Karseat pakkaset näyttävät jatkuvan yli viikonlopun. Lauhemman ilman tulo siirtyy koko ajan kauemmas ja kauemmas. On näistä pakkasista kuitenkin se etu, että lumisateet ovat olemattomia. Mutta kyllä kai sitä tekisi lumitöitä mieluummin, kuin kärvistelisi hirmu pakkasissa. Keskiviikko, 7.1.2026 Nyt saadaankn odottaa huhtikuulle seuraavia arkipyhiä. Pääsiäinen kun on silloin, heti huhtikuun alussa. Päivä on pidentynyt jo 54 minuuttia täällä Torniossa. Joko sen huomaa? Ehkäpä, mutta onhan meillä vielä toki aikaa odotellakin. Mökillä päivä on pidentynyt 15 minuuttia enemmän, kuin Torniossa. Pakkaslukemat ovat hieman rauhoittuneet. Kilpisjärvellä toki vielä yli 37 pakkasastetta, mutta muuten 3-kymppiset harvinaistuneet. Meltosjärvessä ja Kuusamossa lukemat kuitenkin alkoivat kolmosella. Meillä nyt aamulla vain -28 astetta. Kun iltasella ovat pelimuorit jälleen lyhyen tauon jälkeen koolla ja vieläpä meillä, aioin minäkin tekaista jotakin pientä suolaista rouville maistiaisiksi. Koekaniiniryhmä saa testata. Jos uskaltaa. Ainokin alkoi jotakin tekemään. Ainakin imuri pörräsi. Ja keittiössäkinoli jotakin meneillään. Tein täysin hatusta vedetyllä reseptillä lämpimiä voileipiä. Ne tietenkin illaksi jäähtyvät, mutta niin on tarkoituskin. Onnistuin mielestäni kohtalaisen hyvin. Ärhäkkyyttä voisi seuraavaan erään hieman lisätä. Olen elätellyt vähän toiveita siitä, että viikonloppuna voisin käydä mökillä päiväseltään. Hieman lumitöissä ja vaihtamassa kameroihin akut. Välillä ennuste etenkin sunnuntaille on ollut aika hyvä. Pakkasta vain 15 asteen verran. Mutta sitten tulee taas se katastrofi ja ennustepakkanen tuplaantuu. Ellei enemmänkin. Nyt esim. YR ennustaa perjantain ja lauantain väliselle yölle -38 astetta. Ja päiväksikin tietenkin aika koleaa. No, päivä kerrallaan on elettävä. Viikonloppu näyttää kuitenkin kuluvan kotosalla, sisätiloissa. Neljän paikkeilla alkoi pöydän ympärille kokoontumaan rouvia kiekeröön. Käytin tilaisuutta normaaliin tapaani hyväkseni ja katsoin parit elokuvatallenteet. Toisen olinkin nähnyt aiemminkin. Toista en. Kumpikaan ei tuottanut minkäänlaista hyvänolon tunnetta. Olisi pitänyt heti alkumetreillä poistaa nuo ja katsella jotakin järkevämpää. Mutta oliko sellaista? Jälleen ennen nukkumaan menon suunnittelua, kymmenen uutisia odotellessa, katselin sen hetken lämpötiloja. -40 astetta oli jo lähellä Savukoskella. Nyt koko tämän vuoden ajan on muutamilla paikkakunnilla ollut pakkasta 35-40 astetta. Ei varmaankaan ole viimeisen päälle helppoa noilla paikkakunnilla selviytyä edes välttämättömistä asioista. Meillä lukemat ovat olleet vielä -30 asteen lämpimämmällä puolella. Silti täällä on ongelmia. Puuttuisi vain se, että tulisi pitempi sähkökatkos ja lämmitys lopettaisi toimimisen. Vaikea uskoa, että Trumpin Grönlantipuheet johtuisivat turvallisuustekijöistä. Taitaa syy olla luonnonvaroista. Parempi ja helpompi USA:n olisi ottaa Huippuvuoret hallintaansa. Ja turvallisuuden kannalta se olisikin mahtava paikka. Aika tekaistuilta tuntuvat myös Venezuelaan kohdistuvat syytökset. Toki jotakin perääkin on, mutta toimenpiteet eivät ole oikeutettuja. Eivätkä missään suhteessa asian kanssa. Ennen yhtätoista illalla Tulppiossa meni vihdoin se -40 asteen raja rikki. Ennen nukkumaan menoa ilma senkun vain kylmeni. Olen joskus 70-luvun loppupuolella tullut Tulppioon jalkaisin Saariselältä. Takana 210 kilometriä patikointia. Helle oli ankara. Rinkassa lisäpainona kiviä, pahkoja ja 8kg hilloja. Ei tullut silloin kylmä! Tiistai, 6.1.2026 Pronssipeli ei kauaa kiinnostanut yöllä. Kun Kanada teki jo kolmannen ylivoimamaalin ja peli ei vielä ollut puolessakaan, riitti se meille. Sama mennä nukkumaan. Ja ihan ok ratkaisu. Molemmat tekivät sen jälkeen yhden maalin. Kultapelissä Ruotsi oli ollut terävämpi ja onnea tuohon rajan taakse. Kylmää yhä. Viikko jo mennyt näin. Nyt itärajalta -40:ä hipovat lukemat kuitenkin ohi. Lännessä vielä pakkasta Meltosjärvi-Muonio-Enontekiö-Kilpisjärvi -suunnalla 35-38 astetta. Meillä hipoo -30 asteen lukemaa. Helpotusta ei muutamaan päivään luvassa. Vasta sunnuntaina saattaisi olla ihmismäinen sää! Ulkoilusää olematon. Telkkarin ohjelmatarjonta sitäkin kehnompaa. Tutkailin tallennelistaa ja sieltä tulikin poimittua muutamia lyhyitä pätkiä. Oli sitten myös kaksi tallennetta, joissa musiikilla oli merkittävä osa. Ensin laitoin pyörimään ohjelman, jossa muisteltiin erästä loppuvuonna edesmennyttä muusikkoa. Ohjelman kesto oli 1h17m, mutta kelasin sen läpi 10 minuutissa. Olin odottanut toisenlaista. Sitten puolentoista tunnin pätkä nostalgiaa 50 vuoden takaa. Hieman runsaankin. Olin ko. ohjelman nähnyt aiemminkin, mutta mahtavan musiikin vuoksi katsoin sen jälleen. Ja elin mukana ... valtaosaan esitetyistä kipaleista osasin sanat. Näiden olosuhteiden jatkuessa on aika mahdotonta suunnitella mitään sen kummempaa. On keskityttävä vain oleelliseen. Pysyä lämpimänä. Saada syödäkseen. Sunnuntaina voisi olla lauhempaa ja saumaa käväistä mökillä. Kamerat toimivat yhä ja sen puolesta ei kiirettä ole. Iltaa kohden alkoi tuokin mahdollisuus näyttää heikolta. Kireä pakkanen taitaakin jatkua myös sunnuntaina. Pakkasta päivälläkin reilusti kahdenkymmenen asteen kylmemmällä puolella. Ei tuu kesää! Pari tuntia aiemmin ennustettiin sunnuntaille -13 astetta. Maanantai, 5.1.2026 Aamulla nousu nyt liki normaaliin aikaan, vaikka pelin päätyttyä kello olikin jo lähempänä kolmea. Jahas ... vastaamme näköjään tulee yöllä Kanada. Finaalissa kohtaavat eurooppalaiset joukkueet. Taidan kannustaa heikompaa, eli Ruotsia! Savukoskella jäätiin kymmenyksen verran talven pakkasennätyksestä. Myöhemmin iltapäivällä sitä kuitenkin sivuttiin. Nuuskakairassa 10 astetta lämpimämpää. Meillä vielä liki 10 astetta sitäkin lämpimämpää. Puoli yhdentoista jälkeen vein roskat. Samalla reissulla harjasin kuurat ja vähäiset hötylumet auton päältä ja laitoin lämppärin päälle. On mennyt viisi vuorokautta ilman, että autoa olisi käytetty tai lämmitetty. Saa nyt lämmetä ainakin sen sallitun parituntisen. Meinasivat sormet paleltua, vaikka oli hanskat käsissä. Pakkaskeleillä pitäisikin aina pitää oikeita rukkasia ulkosalla. Autossa onkin sitten ihan eri asia. Syötiin keitokset. Sitten alkoikin olla jo aika lähteä reissuun. Käytiin aluksi Ruotsin puolella. Istuin autossa odottelemassa, kun Aino haki kääryleensä. Sitten Cittariin. Tällä kertaa olikin vajetta enemmänkin ja kauppakasseihin tuli tavaraa reippaanlaisesti. Kaikkea emme silti Cittarista saaneet. Kotimatkalla kelloliikkeessä. Ainon kelloon tuore patteri. Nopean kotikäynnin jälkeen kävin vielä Prismassa. Sieltä löytyi puuttuvat asiat. Otin lisäksi sitten vähän muutakin, vaikka akuuttia tarvetta ei ollutkaan. Turhia ostoksia kuitenkaan en harrastanut. Etenkin Prismassa huomasi Joulun olevan ohi. Paikassa, jossa Joulun alla oli leluja, oli nyt avointa. Lavat ja ylimääräiset hyllyt olivat kadonneet. Pukki varmaan vienyt Korvatunturille ensi Joulua varten. Kotona kahvit. Ja vähitellen paluu normaalikuvioihin. Ja normaaliasentoon. Eli pitkälleen sohvalle. Teeveen ääreen. Vaikkei sieltä nyt mitään tullutkaan. Se vain on niin mukava paikka. Ja läppärihän siinä on vieressä auki koko ajan. Jos/kun sitä sattuu tarvitsemaan. Yöllä taas jääkiekkoa. Kai sitä Suomen peliä pitää katsoa. Ainakin ensimmäisen erän ajan. Mitenkä minulle on jäänyt sellainen mielikuva, että Trumpilla oli kovin rauhanomaiset ulkopoliittiset lupaukset vaalikampanjassaan? Haukkui kaikki entiset presidentit, jotka ovat aloittaneet tai osallistuneet monenmoisiin sotaisiin tapahtumiin eri puolilla maailmaa. Muistanko näin väärin? Puheet parasta. Niin se vain on. Sunnuntai, 4.1.2026 Kylmyyspisteen sijainti Suomen kartalla on pitkään ollut läntisessä Lapissa. Tänään aamulla Muoniossa oli pakkasta liki 38 astetta. Nyt kuitenkin superkylmä alue oli paljon laajempi. Inarin Lapissa -37, itärajalla Sallan suunnalla -35. Meltosjärvessa aamuyöllä -35,4. Siellä kuitenkin lauhtui kuudessa tunnissa 9 asteen verran. Meillä vain noin 26-28 astetta miinuksella. Iltaa kohti kylmimmät paikat löytyivä itärajalta. Tulppiossa kuuden aikaan oli jo -39 astetta. Ja pakastumassa. Päivää ollaan vietetty tiiviisti sisätiloissa. Telkkarista on tullut talvisia lajeja. Eniten kiinnosti Val Di Fiemmen hurja loppunousu. Se on aika raadollinen kisa, kun kyseessä on myös isot rahasummat. Kokonaiskisassa sijoituksen pudotessa pienenee palkintosumma aika rajusti. Jasmi esimerkiksi olisi saanut 46000 euroa enemmän, jos olisi pitänyt kakkossijansa. Urheiluissa hiihtojen jälkeen sitten muutaman tunnin tauko. Yöllä on taas pakko vahdata U20 välieräpeliä. On ollut taas aika mielenkiintoista seurata sääennusteita. Ilmatieteenlaitos, Foreca ja YR. Kukin vuorollaan onnistuu hyvin. Vastaavasti kaikilla menee joskus pieleen. Kun pakkaslukemat ovat nyt melko älyttömiä, niin sitä vain odottelee merkkejä selvästä lauhtumisesta. Lapissa on kuljeskellut vähäisiä pilvialueita ja niiden kohdalla on ollut helpostikin 10-15 astetta lauhempaa, kuin lähialueilla. On kuitenkin melkein sama, onko pakkasta 25 vai 35 astetta. Jonkunlainen mukavan ulkoilun raja lienee 10 - 15 pakkasasteen paikkeilla. Riippuu tietenkin siitä, mitä aikoo harrastaa. Vaikka tulisi nollakeli, kestää mökin sisätilan lämpeneminen itsestään nollan vaiheille vuorokausia. Tulipalopakkasten jälkeen on lämmittäminen tehtävä varovaisuutta noudattaen. Kova lämpö voi halkaisi muurit ja tuli voi löytää reittejä rakenteisiin. Nyt ei vielä ole suunnitelmissä mökille menoa.Korkeintaan päiväseltään, ilman lämmittämistä. Lumitöissä ja akkujen vaihdossa. Edellinen kauppareissu oli viime vuonna. Olikin silloin tarkoitus ostella niin, että vasta huomenna alkavalla viikolla sitten olisi uusi kauppapäivä. Kyllä tässä pärjättäisiin joku päivä, vaikka reissu ei heti alkuviikosta tapahtuisikaan. Pitää hieman katsella noita pakkasiakin. Olisi nyt huomenna lämpimämpää, kuin -35 astetta. Eiköhän sitä sitten! Lätkäpelissä karsea alku. Molari oli huolimaton. Jatkossa hallinta oli Suomella ja tulihan se tasoituskin. Vähintäänkin ansaitusti. Toisen erän alku jälleen katastrofi, mutta tällä kertaa Suomi tasoitti heti perään. Erän loppupuolella maalivahdilla sattui taas huono hetki. Toiselle tauolle maalin tappioasemassa. Pelin ohella olen tietenkin seurannut Lapin pakkastilanteita ja omaakin ulkolämpömittaria. Nuuskakairassa -21, Savukoskella ja Sallassa -37. Meillä -18,5. Herättää toiveita. Ennusteet kuitenkin kovia: -32 huomiseksi Tornioon. Kolmas erä tiukkaa vääntöä. 6 minuuttia jäljellä ja peli tasan! Tuleeko jatkoerä? No tulihan se. Ja lopussa jännitys huipussaan, kun Ruotsi vajaalle kaksi minuuttia ennen loppua. Lopulta kuitenkin rankkarikisa. Ja ... Suomi pronssiotteluun. Mahtava peli! Lauantai, 3.1.2026 Tuli sitten kuitenkin valvottua telkkarin äärellä. Ulkona täysikuu. Pakkasta julmasti. Suomi hätää kärsimässä jenkkien käsissä. Lohdutin itseäni sillä, että jos Suomi häviää, ei loppupelejä tarvitse enää sitten katsoa. Saa alkaa nukkumaan normaaliöitä. Kolmas erä kääntyi jo viimeisen kolmanneksen puolelle, kun Suomi tasoitti pelin. Ja heti perään siirtyi 3-2 johtoon. Asetelma oli kääntynyt äkisti päälaelleen ja USA pulassa. Mutta pettymys oli suuri, kun jenkit tasoittivat peli viimehetkillä. Jatkoajalla onneksi Suomi oli terävämpi. USA putosi jatkosta. Olipa mahtava nousu suomalaisilta! Seuraavaksi vastassa sitten Ruotsi. Sen jälkeen vielä vastustajina Tsekki ja Kanada, joille molemmille Suomi on jo kertaalleen hävinnyt. Kova on jatko-ohjelma, mutta kaikki on mahdollista. Kilpisjärvellä pakkanen hellitti eilen yli 30 asteella. Keskiyön aikaan pakkasta oli siellä enää alle 9 astetta. Illalla Lapin pakkaset kovenivat ja esimerkiksi Meltosjärvessä oli aamulla lukema -35,4. Pelin jälkeen aamuyöllä kello oli jotakin 3:45, kun päästiin nukkumaan. Ennen kymmentä sitten aamukahville. Onneksi kauppaan ei tarvitse lähteä ennen maanantaita. Tämän aamuisen ennusteen mukaan pakkanen hellittäisi keskiviikkona tuonne -20 asteen paikkeille, hieman allekin. Riippuu tietenkin ennustajasta. Toinen veikkaa hirmupakkasten jatkuvat ensi viikonlopun yli. Tänään oltiin hieman myöhässä. Koko päivän. Mutta kun kyseessä oli vapaapäivä vapaapäivien joukossa, niin mitäpä siitä. Tänään saatiin katsella hiihtojakin lyhyen tauon jälkeen. Hellittäisi vain nuo pakkaset! Tuli harvinaista menestystäkin hiihtopuolella. Onnea Jasmi! Päivän ykkösuutinen on varmaan USA:n isku Venezuelaan ja presidenttiparin huostaanotto. Kun kerran ollaan noin päteviä, miksi ei samaa ole tehty tuossa itänaapurissamme? Trump käyttää hyväkseen Ukrainan sotaa. Mutta mihin se johtaa? Kiina pitää oikeutenaan ottaa Taiwan itselleen. Yrittääkö Intia samaa Kashmirissa? Kun huomio on kiinnitetty Ukrainaan ja Venezuelaan, kuinka moni pitempään kytenyt vihanpito muuttuu veriseksi? Ja vetää mukaansa naapurimaita ja/tai samoin ajattelevia kansoja? Tässähän on kolmannen maailmansodan aineksia ilmassa. Montakos sotaa Trump sanoo lopettaneensa? Voisi olla isompi kunnia, jos estäisi nykytilanteen laajenemisen! Illalla ei kukaan enää uskaltanut ennustaa viikkoon lauhtuvaa. Pyryennusteitakaan ei enää tänne ole. Kyllä olisi nyt hyvä jäädyttää savotoille talviteitä. Mitenkähän putket näillä pakkasilla paukkuvat halki? Taitaa routa painua aika syvälle tänä talvena! Perjantai, 2.1.2026 Ei mennyt -40 asteen raja rikki. Puolen yön jälkeen jäätiin Kilpisjärvellä kymmenystä vaille. Todennäköisesti länsinaapurissa raja rikottiin. Siellä on tunturiylängöillä muutamia laaksoja, joissa kylmyys on kova. Useita asteita Kilpisjärveä kylmempiä paikkoja. Yleensä. Ylälapissa oli aamulla muutenkin kylmää, yli -30 asteen pakkasia. Nuuskakairassa kuitenkin vain parikymmentä astetta pakkasta. Ei paha ... mutta ei -20 astetta silti ole oikein ulkoilukeli. Vai onko? Ainakin välillä olisi hyvä päästä lämmittelemään sisälle, jos alkaa tuntumaan liian kylmältä. Päivällä alkoi jälleen hieman pakastumaan. Järvikylilläkin pian kai -30 astetta. On ollut varovainen suunnitelma lähteä päivämukin käymään mökillä tiistaina, loppiaisena. Lumitöissä. Ovat vain nuo ennusteet turhan kovia. Jopa yli 30 asteen pakkasia tiedossa. -15 ehkä vielä menettelisi. Ainakin Foreca lupailee sitten ke-to-pe -jaksolle aika lailla lunta. Hieman lauhempaakin. Ilmatieteenlaitos on aika lailla samoilla linjoilla. YR veikkaa kylmempää ja poutaa. Ainakaan vielä ei kannata tiistain varaan laskea mitään. Entäpä seuraavana viikonloppuna? Kävin läpi (kun kerran lupailin) mökkitakin ja -housut paikkaamistarpeiden osalta. Ei niissä kummassakaan ollut isoja ongelmia. Tekstiililiimalla fiksasin pari pientä kohtaa. Mutta kotitöppösissä oli hieman laittoa. Ne korjasin myös liimalla. Töppösiä on mukava pitää jaloissa näin pakkasilla. Kovilla pakkasilla tuntuu etenkin lattianraja aika viileältä. Ja ei haittaa, vaikka välillä vetäisee pitkähihaista yläkropallekin. Flanellipaita on kuitenkin kovin lämmin, ja sitä ei kauaa voi pitää päällä. Koska päätin antaa liimausten kuivua huomiseen asti, vedin villasukat jalkoihin. Ohuen verkkahousun tilalle vetäisin lämpimämmät kollaripöksyt. On tosi harvinaista - etten sanoisi ainutkertaista - että täällä kotosalla haen päälle lämpimämpää vaatetta. Se ikä ... Teeveen tarjonta aika heikkoa. Tai sitten uusintoja, jotka vielä jollakin lailla muistissa. Siksi katsottiin iltasella yksi tallenne. Kolmen Oscarin elokuva. Tosipohjainen. Ei se oikein sytyttänyt, vaikka yritystä olikin. Pakkaslukemat senkun vain nousevat. Järvikylilläkin illalla jo reippaasti yli 30 pykälää miinuksella. Ennusteet aika synkiä. Olisi yöllä sitä lätkää. En ole vielä päättänyt, (klo 22:00) alanko sitä katsomaan. Jos katsoisi ekaa erää, niin sen perusteella voisi päättää loppupelistä. Torstai, 1.1.2026, Uudenvuodenpäivä Ollaan siis siirrytty jo uuden vuoden puolelle. Rakettien ampuminen alkoi eilen illalla kuuden aikoihin. Mutta vasta keskiyöllä oli parempi tulitus. Valtaosa kansasta noudatti viranomaismääräyksiä ja raketteja ei ammuttu missä vain. Eikä liian aikaisin. Kun oli selkeä pakkassää, näkyi ilotulitus kuitenkin meille asti. Kolme tuntia unta kaaliin. Nousin sitten 03:20 katsomaan U20 lätkää. Suomi oli alussa hyvin pelissä mukana. Toisessa erässä Kanada alkoi hallita ja kolmas oli enää muodollisuus. Koleaa. Kolmen jälkeen aamuyöllä Muoniossa -37,5 astetta. Laajasti -35 asteen lukemia. Torniossa kymmenisen astetta lauhempaa. Ei ihan tällaisia pakkasia tarvittaisi. Kilpisjärvellä aamupäivällä jo -38,3! Iltapäivällä asteen verran kylmempää. Meneekö 4-kymppinen jo rikki? Päivän mittaan joitakin tallenteita. Vähän talvisia urheiluitakin telkkarista. Mutta pariin otteeseen oli pakko yrittää nukahtaa hetkeksi. Saatoin siinä jopa onnistuakin, mutta en ole ihan varma. Päivän mittaan ilma hieman lämpeni. Iltakuudelta Meltosjärvessä lämpenemistä 15 astetta. Torniossa kuutisen pykälää. Kylmää silti yhä. Ja kovia pakkasia luvassa alkuviikkoon, ainakin tiistaille asti. Eipä tule ainakaan mökkeiltyä. Hyvä, että tarkenin sentään viedä roskat pönttöihinsä. Ja hakea postin. On vasta torstai, mutta jotenkin on tuntunut viikonlopulta. Lauantailta tai sunnuntailta. En tiedä, miksi tällaiselta nyt tuntuu. Joskus sama tunne tulee, kun tullaan mökiltä ennen sunnuntaita. Silloin päivät saattavat mennä hieman sekaisin. U20 pudotuspelit tulevat yöllä. En ole nyt lainkaan vakuuttunut siitä, jaksanko niitä alkaa katsomaan lauantaita vasten yöllä. La - su alkaisi näkymään taas hiihtojakin päivällä. Jokohan keskityn vain niihin. Perjantaina ei urheiluja päivällä juurikaan ole. Jospa tutkisi mökkivaatteet, olisiko niissä paikattavaa. Tänään ompelin takin vetoketjun alapäätä terveeksi. En tutkinut laajemmin. Jospa huomenna olisi aikaa.

Top


	Last updated: 18.8.2006